Koski Tl
| Koski Tl Koskis |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Kosken kunnantalo. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Loimaan seutukunta |
| Kuntanumero | 284 |
| Hallinnollinen keskus | Kosken Tl kirkonkylä |
| Perustettu | 1869 |
| Kokonaispinta-ala |
192,42 km² 284:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 191,50 km² |
| – sisävesi | 0,92 km² |
| Väkiluku |
2 186 248:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 11,42 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,9 % |
| – 15–64-v. | 52,7 % |
| – yli 64-v. | 33,4 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 94,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,4 % |
| – muut | 5,0 % |
| Kunnallisvero |
7,40 % 283:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 7,1 % (2019) [6] |
| Kunnanjohtaja | Henri Partanen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • Kok. • PS • SDP • Vihr. |
11 3 3 3 1 |
| koski.fi | |
Koski Tl (Tl. Koski, ”Turun läänin Koski”, ruots. Koskis[8]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 186 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 192,42 km², josta 0,92 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,42 asukasta/km².
Kosken naapurikunnat ovat Loimaa, Marttila, Pöytyä, Salo, Somero ja Ypäjä. Entisistä kunnista Kosken naapurikuntia ovat olleet aiemmin Kuusjoki, Mellilä ja Loimaan kunta.
Kunnan nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjainyhdistelmä Tl viittaa entiseen Turun ja Porin lääniin erotukseksi toisesta, Hämeen läänissä sijainneesta Kosken kunnasta (Koski Hl, sittemmin Hämeenkoski, vuodesta 2016 osa Hollolaa). Kosken Hl kunnan nimenmuutoksesta ja Turun ja Porin läänin lakkauttamisesta huolimatta Kosken kunnanvaltuusto päätti 1990-luvulla pitää nimen entisellään. Kunta käyttää nimeä ”Kosken Tl kunta”.[9], Kunnan virallinen nimi on Koski Tl.[10] Kielenhuolto ohjeistaa käyttämään nimeä ”Tl. Koski”, koska nimi luetaan muodossa ”Turun läänin Koski”.[9]
Maantiede ja rakennettu ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ympäristö ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnonmaisema Koskella koostuu kalliosydämisten moreenimäkien rikkomasta savitasangosta. Vaihtelua siihen tuovat kallioperän murroksia seurailevat jokilaaksot, sekä kaksi harjujaksoa.lähde?
Kosken suurin vesistö on Paimionjoki, joka halkaisee kunnan suurin piirtein puoliksi virraten kunnan keskikohdalta idästä länteen. Sen varrella kunnan kaikki vanhat kylät sijaitsevat melko säännönmukaisesti joen kahden puolen siten, että kylien vanhat asutuspaikat ovat joen rannassa ja kylät ulottuvat siitä pitkinä ja kapeina pohjoiseen/pohjoisluoteeseen ja etelään/kaakkoon. Pellot keskittyvät nykyäänkin enimmäkseen joen ympärille levittyvälle savimaaperäiselle peltoaukealle, kun eteläiset ja pohjoiset osat ovat enemmän metsien hallitsemaa harjumaastoa.lähde?
Kappelin ja myöhemmän kunnan nimeen aiheen antaneista Paimionjoen koskista suurin on Patakoski Kosken keskustaajaman itälaidalla Patakosken kylän yläpuolella. Siitä vähän yläjuoksulle päin Koskenkartanon luona on pienempi Karjakoski. Koskia on yksi vielä kauempana yläjuoksulla Sorvaston kylän kohdalla ja yksi alajuoksulla Myllykylän kohdalla lähellä kunnan länsirajaa. Kaikki kosket juoksevat vapaana, mutta niissä on jäljellä myllyjen ja sahalaitosten voimanlähteeksi käytettyjen rakenteiden jäänteitä. Lähes koko kunta kuuluu Paimionjoen valuma-alueeseen, mutta aivan pohjoisimmat osat kuuluvat Loimijoen sivujoen Niinijoen valuma-alueeseen ja Kosken eteläosiin ulottuu Halikonjoen vesistöön kuuluvan Kuusjoen sivuhaara Viepjoki.lähde?
Pohjoisessa Kosken alueelle ulottuu Säkylän–Mellilän harjujakso, jota pitkin kulkee historiallinen Huovintie. Harjun laajentumana Koskella on Hevonlinnanharju, jolla sijaitsee laskujoeton pieni Hevonlinnanjärvi. Etelässä, Kiikalan, Kuusjoen ja Someron suunnasta Koskelle ulottuu toinen harjujakso, jonka kupeessa on Kosken suurin järvi, Paimionjoen vesistöön kuuluva Liipolanjärvi.lähde?
Suurimpia soita Koskella ovat kunnan pohjoiskärkeä Pirttiniemennokan rajapaikalla koskettava Loimaan Eksyssuo ja pääosin Someron puolella sijaitseva Reksuo idässä, jotka molemmat kuuluvat Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Pohjoisessa Loimaan, aiemmin Mellilän rajalla, Hevonlinnanharjun kupeessa on Linturahka, josta suuri osa on turvetuotannon käytössä.lähde?
_(1)_Koski_Tl._9.7.2015.jpg)
Suomen ensimmäinen todistettu kattohaikaran pesintä tapahtui Koskella vuonna 2015.[9]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Halikkola, Harmaa, Hongisto, Iso-Sorvasto, Jättälä, Kattelus, Koivukylä, Koski, Liipola, Myllykylä, Partela, Patakoski, Penninkulma, Talola, Tapala, Tausela, Tuimala, Vähä-Sorvasto, Värmälä
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
Hämeen Härkätie kulkee Kosken läpi ja ylittää Paimionjoen Kosken keskustassa.[11] Hämeen Härkätie toimi Turun ja Hämeen linnojen yhdystienä. Se ja Suuri Rantatie olivat keskiajan merkittävimmät tiet Suomessa. Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimmat asutusalueet ja kylät sijoittuvat Hämeen Härkätien varteen. Tie oli käytössä jo rautakauden loppupuolella, jolloin sitä käytettiin hallinnon, kaupan ja eränkäynnin tarpeisiin.[12]
Kosken järjestyksessään neljäs kirkko purerttiin sen huonon kunnon vuoksi 1930-luvulla.[13] Uuden kirkon suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela. Kosken kirkko edustaa 1930-luvun sakraalirakentamista. Päätytornillinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1935. Kosken vanhasta kirkosta siirretyn alttaritaulun on maalannut maalarimestari C.G. Söderstrand. Koristetaiteilija Bruno Tuukkanen on koristellut Kosken kirkon saarnatuolin, siipiosien yläpuoliset seinäpinnat ja urkulehterin kaiteen ja sakariston sisäkatossa olevan matalan kupolin. Penkkikorttelien yläpuolella on Taito Oy:n valmistamat kruunuvalaisimet.[14] Vanhasta kirkosta jäi jäljelle vuonna 1777 rakennettu tapuli.[14]
Kosken valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluu myös Koskelle Ulvilan–Säkylän suunnasta ulottuva historiallinen Huovintie.[15] Sen lähituntumassa Hevonlinnan harjun korkeimpien kohtien ja Hevonlinnanjärven lähellä on myös näkötorni.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kivikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskelta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta jo kivikaudelta. Löytöjä on tehty muun muassa Liipolasta, Tausanmäestä, Myllykylän Rantalasta, Jättälästä, Hevonlinnasta, Hongiston Siikarlasta, Katteluksen Ylijoelta, Halikkolasta, Tapalasta, Koivukylän Laurinpellosta, Tauselan pellolta ja Tauselannummelta. Löydöt ajoittuvat Suomusjärven kulttuurin aikaan, vuosiin 6500–4200 eaa. Väestö eli tuolloin metsästyksen, kalastuksen ja kasvien keräilyn avulla. Kun kivikauden asutus hävisi, alue oli pitkään asumatonta.[16]
Keskiaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uutta asutusta Kosken alueelle saapui mahdollisesti 1200-luvun lopussa, mutta viimeistään 1300-luvulla. Alue kuului silloin Marttilan pitäjään.[16] Pitäjä jakautui viiteen yökuntaan, joista yksi oli Ylistaron yökunta, joka vastaa nykyistä Koskea.[13]
Halikkola (alunperin Halikkolainen), Hongisto, Koivukylä ja Patakoski mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1420, Myllykylä vuonna 1511, Tapala ja Jättälä vuonna 1513 ja Tuimala vuonna 1516.[16]
Kosken vanhat kantakylät mainitaan Varsinais-Suomen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1540. Alueella oli tuolloin 70 taloa. Kantakylät:[16]
- Harmaa (joka tunnettiin nimellä Haukanpyöli 1800-luvulle asti)[16]
- Hongisto/Hongasto, joka on joidenkin lähteiden mukaan Kosken vanhin kylä
- Iso-Sorvasto
- Jättälä, alunperin Jättilä
- Kattelus, alunperin Kattilus
- Koivukylä
- Koski, josta muodostettiin kartano vuonna 1628
- Liipola ja siihen vuonna 1680 liitetty Pyöli
- Myllykylä
- Partela
- Talola, joka on joidenkin lähteiden mukaan Kosken vanhin kylä
- Tapala
- Tausela, alunperin Tausala
- Tuimala
- Vähä-Sorvasto
- Värmälä
Vuoteen 1566 mennessä taloja oli 83, uusia tiloja oli saatu vanhoja pilkkomalla. Kasvua seurasi lamakausi, kun sadot pienenivät ilmaston muutoksen vuoksi, eivätkä ihmiset voineet maksaa verojaan. Myös Ruotsin 1550-luvulta 1650-luvulle käymät sodat, ruttotauti ja katovuodet rasittivat asukkaita monella tavalla.[16]
Alueen asukasluvun arvioidaan 1500-luvulla olleen noin 400–550 ja vuonna 1610 noin 320–360.[16]
1500-luvun alussa alueella sijaitsi Paimionjoen koskiin rakennettuja myllyjä Tuimalassa, Patakoskella ja Myllykylässä. Vuosisadan lopulla myös Sorvastolla oli mylly.[16]
Koskenkartano perustettiin vuonna 1628, jolloin siellä alettiin pitää myös jumalanpalveluksia.[13] Kartanon mylly rakennettiin vuonna 1643.[16]
Koski muodosti kappeliseurakunnan Marttilan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1647 nimellä Ylistaron eli Kosken kappeli. Kappelikirkko rakennettiin nykyisen hautausmaan paikalle. Kirkko todettiin liian pieneksi ja huonosti rakennetuksi ja uusi kirkko ja siihen kuulunut kellotapuli rakennettiin vuonna 1652. Ylistaro nimestä luovuttiin 1650-luvulla ja kappeli sai nimekseen Kosken kappeli paikkakunnan keskuksen Kosken kartanon mukaan. Toinenkin kirkko jäi pieneksi ja seuraava kirkko valmistui vuonna 1679.[13]
Katovuosina 1696–1697 yli 18 prosenttia asukkaista menehtyi.[16]
1721–1869
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhimmista asukasluvuista on voitu esittää vain epävarmoja arvioita, mutta vuodesta 1775 lähtien niistä pidettiin kirjaa. Koskelaisia oli silloin 1012.[16]
Vuonna 1777 kirkolle rakennettin uusi kellotapuli. Länsitornin teki rakennusmestari Mikael Piimänen.[13]
Vuosina 1728–1837 Kosken kartanoa hallitsi aatelinen Armfeltin perhe.[16]
Vuonna 1817 Koski sai neljännen kirkkonsa, sillä aiempi kirkko oli huonossa kunnossa. Uuden uusklassisen hirsikirkon luonnosteli Mikael Piimänen ja piirsi italialainen arkkitehti Charles Bassi.[13]
Kosken ensimmäisen kirjaston perustivat Kosken ja Marttilan papit vuonna 1861.[16]
Kosken väkiluku oli vuoden 1865 lopussa 2 242.[16] Marraskuussa 1868 Marttilan pitäjänkokouksessa Koski ja Eura (Tarvasjoki) kertoivat haluavansa perustaa oman kunnallishallinnon. Hallintoa valmisteli komitea, johon kuului esimiehenä Kosken kappalainen Viktor Hellsten sekä jäsenet Israel Hemberg, Karl Gustaf Penttinen, Juho Simonpoika Ylimattila, Juho Mäkilä ja Henrik Nokkala. Komitean esitys hyväksyttiin Marttilan pitäjänkokouksessa 24.1. 1869, jota voidaan pitää Kosken kunnallishallinnon alkuna.[16]
1869–1919
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1869 Kosken kunta otti kirjaston hoidon seurakunnalta. Kirjasto sijaitsi aluksi kiertokoulun opettajan asunnossa, sittemmin kirkon sakaristossa ja vuodesta 1880 Talolan koululla.[16]
1873 Marttila, Koski, Eura (Tarvasjoki) ja Karinainen päättivät yhteisessä kuntakokouksessa perustaa yhteisen säästöpankin. Marttilan, Kosken ja Karinaisten kunnat antoivat pankille pohjarahaston. Pankin toiminta alkoi elokuussa 1875. Samassa kuussa Talolan koulu aloitti toimintansa. Ensimmäisenä syksynä kansakouluun ilmoittautui 45 oppilasta. Vaikka koulua oli alunperin suunniteltu vain pojille, tyttöjä oli oppilaista lähes puolet.[16]
Kosken nykyistä kirkkoa alettiin suunnitella vuonna 1884.[13] Vuonna 1889 Kosken keskustaan Tuimalaan avattiin postiasema. Elokuussa 1889 Talolan koululla perustettiin Kosken Nuorisoseura. Perustamiskokouksen kutsuivat kokoon Heikki Liipola ja Edvard Penttinen.[16]
Vuodesta 1893 lähtien Koskella vieraili kerran kuukaudessa kunnanlääkäri Marttilasta, myöhemmin Somerolta.[16] Vuonna 1895 Koskelle perustettiin ensimmäinen työväenyhdistys, Kosken Kappelikunnan Työväenyhdistys.[16]
Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Koski Tl erotettiin vuonna 1901, mutta määräys astui voimaan vasta vuonna 1913.[13] Vuonna 1902 Koskelle perustettiin Kosken T.l. Osuusmeijeri. Kosken ensimmäinen meijeri oli perustettu kartanolle 1870-luvulla, mutta 1890-luvun lopulla meijereitä oli viisi.[16]
Nuorisoseura sai oman talon vuonna 1904. Nuortentuvaksi nimeämänsä talon piirsi Yrjö Liipola. Kyseessä oli Varsinais-Suomen ensimmäinen nuorisoseuran talo. Talo purettiin vuonna 1960. Talolan työväentaloa alettiin rakentaa vuonna 1907.[16]
Vuonna 1915 Koskella alettiin miettiä oman säästöpankin perustamista. Marraskuussa 1916 23 miestä oli perustamassa T.l. Kosken Osuuskauppa -osuuskuntaa. Huhtikuussa 1917 osuuskuntaan kuului suurin osa koskelaisista. Osuuskaupan konttorissa alkoi toimia pankki eli osuuskassa lokakuussa 1918. Säästöpankki alkoi toimia joulukuussa 1918.[16]
1920–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain mukaan 7-13-vuotiaat lapsista tuli oppivelvollisia. Seuraavana vuonna toimintansa aloittivat Sorvaston, Tapolan ja Hongiston alakoulut, Harmaan alakoulu avattiin alkuvuonna 1923. Myöhemmin aloittivat myös Satopään koulu, Verhon alakoulu, Palojoen koulu, Pennin koulu ja Patakosken kiertävä alakoulu.[16]
Kosken nykyinen kirkko valmistui vuonna 1935[14] ja sen edeltäjä purettiin vuonna 1937, kun Muinaistieteellinen toimikunta oli ensin tutkinut sen.[13]
1930-luvulle asti tulipalojen sammutus oli Koskella omatoimisuuden varassa, mutta vuonna 1933 asetetun palolain seurauksesta toiminta alkoi järjestäytyä. Kosken Tl Vapaaehtoisen Palokunnan perustamiskokous pidettiin keväällä 1937. Palokaluston kuljettamista varten hankittiin kuorma-auto vuonna 1939.[16]
Kosken asukasluku oli suurimmillaan vuonna 1949 4 266.lähde?
Kosken koululaitos oli laajimmillaan 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin kunnassa toimi yhteiskoulu, kansalaiskoulu ja yhdeksän kansakoulua (Talola, Sorvasto, Harmaa, Hongisto, Patakoski, Satopää, Kangas, Verho ja Tapala).[16]
Kunnan yhdeksi suurimmista työllistäjäksi nousi vuonna 1949 Talolaan perustettu Laaksosen pukimo, joka valmisti pukuja ja takkeja kotimaan markkinoille. Parhaimmillaan sillä oli yli 40 työntekijää. Muita isoja työllistäjiä 1950-1970-luvuilla olivat sahat ja meijeri. Kosken ensimmäinen teollisuusalue perustettiin Mellilän tien varteen. Ensimmäisenä siellä aloitti Kosken Auto ja Lava, joka työllisti kymmeniä henkilöitä. Vuonna 1979 perustettiin 50 henkilöä työllistänyt Trional Oy, joka valmisti karjatalouslaitteita. Vuonna 1989 Kosken Auto ja Lava fuusioitiin Trionaliin.[16]
2000–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskella asuu nykyään 2 186 henkilöä.[2]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päätöksenteko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kosken kunnavaltuustossa on 21 valtuutettua,[17] kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä.[18]
Kunnanjohtajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1948 kunnallislain myötä voitiin perustaa kunnanjohtajien virkoja. Kosken hallintoa hoitivat kuitenkin pitkään kunnansihteeri ja luottamusmiehet. Kun kunnanhallituksen puheenjohtajan toimi alkoi kuormittaa liikaa, maaliskuussa 1972 valtuusto päätti kunnanjohtajan viran perustamisesta. Paikan sai Mynämäellä kunnansihteerinä toiminut Aimo Suikkanen.[16]
Koskella on ollut vain neljä kunnanjohtajaa:[19]
- Aimo Suikkanen (1973–2011)[20][21]
- Jari Kesäniemi (2011-2017)[22] [23]
- Jukka Matilainen (2017–2021)[24][25]
- Henri Partanen (2021–)[26]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Westas Group on Suomen neljänneksi suurin yksityinen puunjalostusyritys.[27] Yhtiön toinen saha, Raunion saha, sijaitsee Koskella.[28]
Kosken suurimpia työnantajia ovat:[29]
- Westas Raunio Oy
- Kosken Autokeskus Oy
- Hoitokoti Niittykukka Oy
- SEO Koski
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kosken kautta kulkee Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10, jonka eteläpuolella Paimionjokea noudattelevat tämän edeltäjänä toimineeseen Hämeen Härkätiehen kuuluvat Marttilan suunnasta tuleva yhdystie 2264 ja Somerolle jatkuva yhdystie 2810. Yhdystiehen 2264 yhtyy Tauselan kylässä Salosta tuleva yhdystie 2407 ja siitä ja yhdystiestä 2810 erkanee Kosken keskustassa Mellilään johtava yhdystie 2260. Ypäjälle johtaa yhdystiestä 2810 Sorvastolla erkaneva yhdystie 2805.[30]
Väestö ja taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskella asui 31.12.2021 yhteensä 2271 henkeä. Näistä suomenkielisiä oli 2167 eli 95,4% väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 6 eli 0,3%. Vieraskielisiä oli kunnassa 98 eli 4,3%.[31] Vieraskielisistä ryhmistä tärkeimmät olivat viro (54 puhujaa) sekä venäjä (14 puhujaa).[32]
Väestöstä 77,8% kuului vuonna 2023 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 0,9% muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 21,3% ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.[33]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Koskella oli 2 359 asukasta, joista 1 252 asui taajamassa, 1 092 haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kosken taajama-aste on 53,4 %.[35] Kunnassa on vain yksi taajama, Kosken Tl kirkonkylä.[36]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan päivähoito on maksutonta yli kolmevuotiaille lapsille.[9]
Koskella sijaitsee kolme koulua: Talolan koulu (alakoulu), Kosken seudun yläaste ja Kosken lukio.[37] Kosken seudun yläaste on seutukunnallinen yläkoulu, johon tulee oppilaita Kosken lisäksi Marttilasta, Loimaalta ja Salosta. Koulu toimii samoissa tiloissa lukion kanssa.[38] Koulun ruuat valmistetaan paikan päällä. Vuonna 2023 Koski sai parhaat tulokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä kouluterveyskyselyssä kouluruuan syömisessä. Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että kouluruoka on maultaan hyvää.[39]
Oppikoulu perustettiin vuonna 1948. Koulu toimi 5-6 eri paikassa ja opiskelijoita saapui myös lähipaikkakunnilta. Omat tilat saatiin, kun koulutalon ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1955. Vuonna 1957 koulu laajeni lukioksi. Vuonna 1968 koulusta muodostui Kosken T.l., Marttilan ja Mellilän kunnallinen keskikoulu ja Kosken T.l. lukio, jonka ylläpitoon Marttilan ja Mellilän kunnat osallistuivat.[16] Vuonna 2020 siellä oli yli 130 opiskelijaa, jotka tulivat noin kymmenestä lähialueen kunnasta. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ valitsi lukion Vuoden oppilaitokseksi vuonna 2020. Pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksissa lukio on kuulunut useana vuonna Suomen kymmenen parhaimman koulun joukkoon.[40]
Somero-opisto tarjoaa koulutusta Someron kaupungin ohella myös Kosken kunnan alueella.[41]
Kosken kirjasto toimi Talolan koulun tiloissa vuoteen 1953 asti, jolloin se muutti vastavalmistuneen paloasemarakennuksen yläkertaan. Vuonna 1976 käyttöön saatiin myös alakerta. Paikkakunnalla toimineet sivukirjastot lakkautettiin vuonna 1987.[16] Kosken kirjasto sijaitsee Hämeen Härkätien varressa.[42]
Koski kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen. Kunnassa on oma terveysasema[43] ja neuvola.[44]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskella sijaitsevien valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen lisäksi Koskelta löytyy myös muita kulttuurikohteita. Kellotapulin vieressä seurakunnan vanhassa lainamakasiinissa toimii Museokahvila Kahviaitta.lähde? Kahviaitassa on näyttelyitä kesäisin.[45] Myllyrannan koskialue Paimionjoen Patakosken luona on kunnostettu EU-hankkeena.lähde? Santion nummella Vähänsorvaston kylässä tien varrella on Koskelaisseuran pystyttämä Marttilan taisteluun liittyneen Santion taistelun muistomerkki.lähde?
Museot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskella sijaitsee kaksi kotimuseota, Hyhkön kotimuseo ja Vanha Kestikievari. Taidemaalari Johanna Oraksen ateljee[45] on auki kesällä.[46]
Yrjö Liipolan taidemuseossa on näytteillä kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taidekokoelma. Koskella syntynyt Liipola työskenteli Unkarissa 30 vuotta. Hän palasi Suomeen vuonna 1934 ja lahjoitti veistoskokoelmansa kunnalle 1950-luvulla. Veistokset sijoitettiin vuonna 1970 valmistuneeseen museorakennukseen. Museossa on esillä myös Liipolan ja hänen unkarilaisen Mara-vaimonsa koti-interiööri.[47]
Toisen koskelaissyntyisen taiteilijan, taidemaalari ja pilapiirtäjä Olavi Hurmerinnan teoksia on esillä muun muassa kunnan kirjastossa.[48]
Tunnettuja koskelaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Alihanka (1949–2013), unitutkija ja lauluntekijä, vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Koskella
- Simo Helenius (s. 1942), kuvanveistäjä, syntynyt Koskella
- Olavi Hurmerinta (1928–2015), taidemaalari ja pilapiirtäjä, syntynyt Koskella
- Urho Kittilä (1897–1977), Maalaisliiton sanomakeskuksen johtaja, pakinoitsija, opetusneuvos
- Heikki Liipola (1865–1936), päätoimittaja
- Selim Liipola (1871–1932), koulunjohtaja, maanviljelysneuvos
- Yrjö Liipola (1881–1971), kuvanveistäjä
- Elina Sallinen (s. 1994), runoilija
- Martti Tiuri (1925–2016), radiotekniikan professori ja kansanedustaja
- Yrjö Toivonen (1890–1956), kielentutkija ja akateemikko
- Kaarlo Tuominen (1908–2006), estejuoksija, olympiamitalisti Berliinistä 1936
- Maria Vakkuri (s. 1990), kirjailija[49]
- Martti Vainio (1921–2001), taidemaalari ja kuvanveistäjä
- Yrjö Väinölä, pitkänmatkanjuoksija[16]
- Marjatta Väänänen (1923–2020), ministeri ja kansanedustaja (Keskusta), sukujuuret Koskella
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kosken yrittäjät ovat järjestäneet Kosken Kohaus -tapahtumaa vuodesta 1982 lähtien.[16] Se kokoaa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna keskustaan jopa tuhansia entisiä tai nykyisiä koskelaisia. Tapahtuman yhteydessä valitaan vuoden Köntys.[50]
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiemmin alueella toiminut Kosken Tl seurakunta[51] yhdistettiin Marttilan seurakunnan kanssa Martinkosken seurakunnaksi vuonna 2019.[52] Vuonna 2022 Martinkosken seurakunta päätettiin liittää Salon seurakuntaan.[53] Seurakunta kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kosken alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[54] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus.[55]
Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kosken alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Kosken murteelle tyypillinen piirre on yleisgeminaatio p,t,k,s-konsonanteissa lyhyen ensi tavun jäljessä.[56]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kosken pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla paakelssit ja kräämi, sitruunankuorella maustetut vehnäleivokset puolukkakreemin ja kermavaahdon kera.[57]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen koskelainen urheiluseura toimi Nuorisoseuran yhteydessä 1920-luvulla. Vuonna 1925 perustettiin Kosken Kauhu -seura. Koska nimi herätti hilpeyttä, se vaihdettiin seuraavana vuonna Kosken Kaiuksi. Seuran alkuvuosina harrastettiin yleisurheilua, hiihtoa, pesäpalloa, voimistelua, uintia ja luistelua.[16] Kosken Kaiun nykylajeja ovat yleisurheilu, pöytätennis, lentopallo, hiihto ja frisbeegolf.[58] Seura on perustettu vuonna 1925.[59]
Kosken Kaiku järjesti ensimmäiset hyppykarnevaalit vuonna 1989.[16] Vuonna 1999 kilpailut siirtyivät Jyväskylään.[60]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b c Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Koski Tl Oikeusministeriö. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ Svenska ortnamn i Finland (Hakusana Koskis) Institutet för de inhemska språken. Viitattu 23.12.2017.
- ↑ a b c d HS Tl. Koskella | Suomalaisella pikkukunnalla on niin vaikea nimi, ettei kunta itsekään osaa taivuttaa sitä Helsingin Sanomat. 23.3.2024. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Valtioneuvoston päätös maakunnista 5.2.2015/100 finlex.fi. Viitattu 16.7.2015.
- ↑ Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ RKY Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Kosken kirkko - Rakennushistoriaselvitys (pdf) Salon seurakunta. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ a b c RKY Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Nallinmaa-Luoto, Terhi: Kosken Tl historia kivikaudesta vuoteen 1993, s. 18–22,29–32,34,36,37,49,93,146,184-186,195–199,251,263,264,274-277,281,357,367,378,415,416,428–431,442-448. Kosken kunta, 1994. ISBN 951-97109-0-6
- ↑ Kunnanvaltuusto Koski Tl. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Kunnanhallitus Koski Tl. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Partasen päivä Visit Koski Tl. 2.2.2023. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ 60 vuotta huomenna: Koski aikoo seistä omilla jaloillaan ts.fi. 2.8.2007. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Koskelle uusi kunnanjohtaja Aurasta Yle Uutiset. 16.11.2010. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Koski TL:n kunnanjohtaja Forssaan ts.fi. 19.12.2016. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Koski käynnistelee kunnanjohtajahakua Yle Uutiset. 9.1.2017. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Jorma Ylönen: Jukka Matilainen nousemassa Koski Tl:n kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 10.2.2017. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Jokioisten uudeksi kunnanjohtajaksi on valittu Jukka Matilainen Yle Uutiset. 18.12.2020. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Henri Partanen on Kosken uusi kunnanjohtaja Yle Uutiset. 23.3.2021. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Käkönen, Johanna: Varsinais-Suomen verolistan ykkönen on Naantalissa asuva, Westas Groupin Pekka Kopra ts.fi. 8.11.2023. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Westaksen Pihlavan ja Raunion sahat sahaavat kuusta ja mäntyä - Westas Group westas.fi. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Koski Tl - Taloustiedot, yritykset ja työnantajat Finder. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Koulutoimi Koski Tl. Viitattu 21.11.2023.
- ↑ Yläaste Yläaste. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ HS Tl. Koskella | Varsinais-Suomessa on koulu, jossa ruoka maistuu paremmin kuin missään muualla – Näin temppu tehdään Helsingin Sanomat. 1.4.2024. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Kosken lukio valittiin vuoden oppilaitokseksi ts.fi. 13.5.2020. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Somero-opisto | Somero-opisto www.somero-opisto.fi. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Kirjasto – Koski Tl Kirjasto. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Kosken terveysasema, Koski Tl | Varha www.varha.fi. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Neuvolapalvelut Koski Tl. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ a b Museot Koski Tl. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Koski TL Johanna Oras. Viitattu 20.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Yrjö Liipolan Taidemuseo – Taidemuseo Yrjö Liipolan Taidemuseo. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Olavi Hurmerinta Kosken Tl kunta. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Vakkuri, Maria: Tietoa minusta ja CV Vakkurin kotisivu Ajatusmaailma. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ Koski kohahtaa jo 25. kerran ts.fi. 26.7.2006. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Päivi Perkiö: Kosken seurakunta on moitteettomassa kunnossa AVL. 19.5.2017. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Martinkosken seurakunta taloustiedot www.asiakastieto.fi. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ Kirkkohallitus hyväksyi Salon ja Martinkosken seurakuntaliitoksen Yle Uutiset. 25.5.2022. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 278–279. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Seuran kotisivut Kosken Kaiku ry.
- ↑ Heikkinen, Esko: Kaiku valmistelee 100-vuotishistoriaa – anna oma panoksesi!. Kaiku urheilee, 2019, s. 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ LYHYESTI | Hyppykarnevaalit loikkasivat Koski TL:stä Jyväskylään Helsingin Sanomat. 11.7.1999. Viitattu 20.12.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koski Tl Wikimedia Commonsissa
- Kosken kunnan kotisivut
- Tilastokeskus: Kosken avainluvut
- Kosken seurakunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suominen, Olli: Kosken seudun luonto. [Koski Tl]: [Kosken T.l. kunta], 1989. Julkaisun verkkoversio Ympäristöhallinnon sivuilla (viitattu 23.9.2015).
Karttoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Senaatin kartasto 1:21 000. XI.21. Kansallisarkisto. Maanmittaushallitus. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1877. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
- Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
