Vadstenan kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vadstenan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa
Keskustaajama Vadstena
Kuntakoodi 0584
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 191,60 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 7 528
 – Väestötiheys 39,3 as./km²









Vadstenan kunta (ruots. Vadstena kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Vadstena.[3]

Kunnan maapinta-ala on 191,60 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 7 528 henkeä (31.12.2021).[2]

Vätternin itärannalla sijaitsevan Vadstenan nähtävyyksiä ovat muun muassa Vadstenan linna, Vadstenan birgittalaisluostari, jonka abbedissa oli Pyhä Birgitta, sekä luostarikirkko, sairaala ja Mårten Skinnaren talo. Vadstenan ja eteläpuolisen naapurikunnan Ödeshögin rajalla on Omberg-niminen 264 metriä korkea horsti. Vadstenassa toimii yli 600 yritystä.[4]

Vadstenan ystävyyskaupunkeja ovat Suomessa Naantali, Tanskassa Bogense, Norjassa Svelvik ja Islannissa Patreksfjörður.[5]

Rautakautinen asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vadstenan alueelta on tehty kansainvaellus- ja viikinkiaikaisia hopea- ja kultalöytöjä. Ympäristöstä löydetty riimukivi viittaa Vadstenan erikoisasemaan myöhäisrautakaudella. Motalalaisen Askan kylän ja vadstenalaisen Hagebyhögan kylän lähistöltä sijaitsevista haudoista on löydetty muun muassa aseita, hopeakoruja ja arabialaisia hopearahoja. Hopeakoruja käyttivät soturit ja viikinkiaikaiset naiset. Askassa sijaitsevat myös todennäköisesti myöhäisrautakaudelta peräisin olevat, Itä-Götanmaan suurimmat kumpuhaudat.[6]

Vadstenan kaupungin historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vadstena
Vadstenan kaupunki vuosien 1690–1710 väliseltä ajalta peräisin olevassa kaiverruksessa. Kaiverrus on julkaistu Svecia Antiqua et Hodierna -teoksessa.

Vadstena (nykyinen Vadstenan taajaman alue) alkoi kehittyä 1200-luvulla rakennetun ja 1360-luvulla birgittalaisluostariksi muutetun luostarin ympäristöön.[7][8] Kuningatar Margareeta I myönsi Vadstenalle kaupunkioikeudet 8. joulukuuta 1400,[9] ja pian sen jälkeen kaupunkiin rakennettiin raatihuone. Vadstenasta muotoutui keskiajalla tärkeä uskonnon ja kulttuurin keskus.[7] Siellä oli muun muassa aikansa Pohjoismaiden suurin kirjasto.[10] Ennen uskonpuhdistusta luostarin merkitys oli vähentynyt, ja vuonna 1595 se suljettiin kokonaan.[8] Kuningas Kustaa Vaasa rakennutti 1500-luvun puolivälissä linnan suojaamaan kaupunkia smoolantilaisten ja tanskalaisten hyökkäyksiltä. Myöhemmin linna kunnostettiin Kustaa Vaasan pojan, Itä-Götanmaan ja Dalslandin herttuan Magnus Vaasan asunnoksi. Vuonna 1568 kuninkaaksi nousseen Juhana III teettiinselvennä linnalle nykyisen renessanssityylisen asun.[11] 1770-luvulla kaupungissa asui noin 1 400 asukasta, 1800-luvun jälkipuoliskolla yli 2 000 asukasta[8] ja vuonna 2005 5 612.[12]

Sana Vadstena tarkoittaa kivitaloa veden vierellä. Nimen arvellaan viittaavan Birger-jaarlin veljen Elavus Maununpojan omistamaan Vadstena-nimiseen tilaan.[9] Vadstena eli Vastenis mainitaan Elavuksen kirjoittamassa latinankielisessä kirjeessä vuodelta 1268.[13]

Vadstenassa vietettiin vuonna 2003 Pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlavuotta.[14]

Vadstenan kunnan alueella sijainneet pitäjät ja Vadstenan kaupunki.
Vadstenan sijainti Itä-Götanmaan läänissä.
Vadstenan kunnan kartta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Vadstenan kaupungista muodostettiin kaupunkikunta. Vuoden 1862 lopussa Vadstenassa oli 2 514 asukasta, joten se oli tuolloin Ruotsin 40. suurin kaupunki.[15]

Nykyinen Vadstenan kunta koostuu Vadstenan kaupungista ja joukosta entisiä maalaiskuntia. Nämä maalaiskunnat olivat Hagebyhöga, Herrestad, Hov, Källstad, Nässja, Orlunda, Rogslösa, Sankt Per, Strå, Väversunda ja Örberga. Vuoden 1911 aluejaossa Hagebyhöga ja Orlunda kuuluivat Askan kihlakuntaan, Hov Göstringin kihlakuntaan ja loput kahdeksan kuntaa Dalin kihlakuntaan. Vadstenan kaupunki ei kuulunut mihinkään kihlakuntaan.[16]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin neljä suurkuntaa:[17]

  • Vadstena (aiempi Vadstenan kaupunki ja Sankt Per)
  • Aska (aiemmat Varv, Styra, Västra Stenby, Hagebyhöga, Fivelstad ja Orlunda)
  • Östgöta-Dal (aiemmat Strå, Nässja, Örberga, Herrestad, Källstad, Rogslösa ja Väversunda)
  • Folkunga (aiemmat Kumla, Appuna, Hov, Hogstad, Väderstad ja Rinna).

Vadstenan kuntamuoto oli kaupunki, ja muut kolme olivat maalaiskuntia.[17]

Östgöta-Dal liitettiin Vadstenan kaupunkiin jo vuonna 1967.[18] Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin Vadstenan kunta yhdistämällä Vadstenan kaupunki ja osa Folkungan kunnasta. Folkungasta liitettiin Vadstenaan vain Hovin seurakunta ja muut kunnan alueet liitettiin Boxholmin ja Mjölbyn kuntiin.[18]

Vadstenan ja Askan kunnat liitettiin vuonna 1974 vielä Motalan kuntaan. Kuitenkin jo vuonna 1980 Vadstenan kunta muodostettiin uudelleen. Ennen Motalaan liittämistä Vadstenaan kuuluneiden alueiden lisäksi siihen liitettiin myös Hagebyhögan ja Orlundan seurakunnat.[18]

Vadstenan kunta sijaitsee Itä-Götanmaan läänissä Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin itärannalla. Vadstenan kokonaispinta-ala on 413,26 km², josta 191,60 km² on maata ja 221,66 km² vesialueita. Vesialueista 205,20 km² kuuluu Vätterniin ja 16,46 km² on muita vesialueita, joista merkittävin on Tåkern-järvi.[1] Vuonna 2007 kunnassa oli 142,52 km² peltoa,[19] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[20] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 78,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Vadstenan naapurikunnat ovat pohjoisessa Motala, kaakossa Mjölby ja etelässä Ödeshög. Lisäksi kunnalla on järvirajaa Vätternin länsipuolella sijaitsevan Karlsborgin kanssa. Kuntaan kuuluvat taajamat (ruots. tätort) Borghamn ja Vadstena[21] sekä kylistä esimerkiksi Hagebyhöga, Herrestad, Hov, Källstad, Nässja, Orlunda, Rogslösa, Strå, Väversunda ja Örberga.[22] Kunnan keskuspaikka on Vadstena, jossa muun muassa kunnantalo sijaitsee.[23]

Vasemmalla Vättern, keskellä Tåkern-järvi, josta pohjoiseen virtaa Mjölnajoki. Järvien välissä sijaitsee Omberg-niminen horsti.

Vadstenan eteläosassa sijaitsee Tåkern-järvi. Osa järvestä kuuluu Ödeshögiin ja Mjölbyhyn.[22] Tåkern on tunnettu erityisesti runsaasta linnustostaan. Osa järvellä tavatuista 270 lintulajista on yleisiä ympäri vuoden, kun taas osa on erittäin harvinaisia ja on tavattu ainoastaan kerran. Yleisiä lintuja ovat muun muassa keltavästäräkki, ruskosuohaukka, viiksitimali ja sääksi. Syksyisin etelään muuttavia lintuja pysähtyy Tåkern-järvelle suurin joukoin. Lisäksi järvellä on runsas ja ainutlaatuinen kasvisto.[24] Järvestä Vätterniin, suunnilleen keskellä kuntaa, virtaa Mjölnajoki.[22]

Kunnan alueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on 23 hehtaarin kokoinen Ruotsin valtion omistama Ombergsliden. Alueen maaperä on kalkkipitoista mutta vähäravinteista. Ombergslidenillä elää muun muassa lukuisia perhoslajeja sekä kämmeköitä, kuten ainoastaan muutamilla paikoilla Ruotsissa elävä[25] tuoksukirkiruoho (Gymnadenia odoratissima). Myös kimalaisorho, punakämmekkä ja punakko viihtyvät alueella. Punakko on jäänne ajalta, jolloin jääpeite perääntyi alueelta. Ombergslidenillä kasvaa myös yökönlehtiä. Omberg-nimisen horstin itäisellä rinteellä on monia pieniä soita. Kostean ja kalkkipitoisen ympäristön ansiosta luonnonsuojelualueella on myös useita harvinaisia nilviäislajeja. Ombergslidenin korkeimmilta kohdilta näkee Tåkern-järvelle.[26]

Toinen luonnonsuojelualueista on valtion omistama Kastad kulle torräng, jonka laajuus on 3,5 hehtaaria. Kastad kulle torräng on kalkkipitoinen drumliini, jolla on epätavallista kasvistoa. Luonnonsuojelualueen eteläosassa esiintyy erittäin harvinaista Astragalus inflexus -kurjenhernelajia. Sitä kasvaa Manner-Ruotsissa ainoastaan viidessä paikassa läntisellä Itä-Göötanmaalla. Muita kasveja ovat muun muassa tupsulinnunruoho, ketotörmäkukka ja pikkuluppio. Linnuista alueella elävät muun muassa pikkulepinkäinen, pensaskerttu ja mustarastas. Lisäksi alueella tavataan metsäkauriita ja jäniksiä.[27]

Kastad kulle torrängin lähistöllä on kolme pystyssä olevien kivien ryhmää. Kivet ovat ympyränmuotoisessa asetelmassa, ja ne ovat osa rautakautista hautausmaata. Kastad kullella on aikoinaan laidunnettu, ja siellä on ollut soranottopaikka.[27]

Vadstenassa on viileät ja pilviset talvet. Kesät ovat osittain pilvisiä.[28]

Vadstenan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n keskilämpötila (°C) −3 −3 −1 −1 10 15 18 17 12 7 3 0 ka. 6,2
Sademäärä (mm) 43 30 26 31 34 45 61 76 60 48 53 48 Σ 555
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
S
a
d
a
n
t
a
43
30
26
31
34
45
61
76
60
48
53
48


Lähde: Weather Vadstena. Climat Vadstena. Temperature Vadstena. Weather Climat. Viitattu 19.3.2009. (englanniksi)

Käsityöläisyys oli 1805–1855 ylivoimaisesti tärkein ala Vadstenan kaupungissa. Vuonna 1900 teollisuus oli 33,4 prosentin osuudella tärkein ala ja palvelusektori 24 %:n osuudella toinen. Vuonna 1930 palvelusektori oli 34,7 %:n osuudella ensimmäinen ja teollisuus 24,9 %:lla toinen. Vuonna 1960 palvelusektorilla oli 48 %:n osuus ja teollisuudella 33,2 %:n osuus.[29]

Nykyisin Vadstenassa kunnassa toimii yli 600 yritystä.[4] Kunnan suurimmat yritykset ovat Fredriksons Verkstads AB 225[30] työntekijällään ja ABS Pump AB yli sadalla työntekijällään.[11]

Maaliskuussa 2007 Vadstenan asukkaista neljä prosenttia oli työttömiä. Itä-Götanmaan läänissä ja koko Ruotsissa työttömiä oli viisi prosenttia. Maaliskuussa 2008 Vadstenassa oli edelleen neljän prosentin työttömyys. Ainoastaan miespuolisten työttömien määrä oli vähentynyt 91:stä 70:een. Naispuolisia työttömiä maaliskuussa 2008 oli 78. Itä-Götanmaan läänissä työttömyys oli edelleen viisi ja koko Ruotsissa neljä prosenttia.[31]

Vadstenan kahdeksan tavallisinta ammattia vuonna 2006 olivat terveydenhoitohenkilö, koneenkäyttäjä mineraalin ja metallin käsittelyssä, asentaja, tuote-esittelijä, peruskoulunopettaja, myyjä (sisäänostaja, meklari), rakennustyöläinen ja insinööri (teknikko).[31]

Taulukko Vadstenan työpaikoista vuonna 2006 aloittain:[31]

Ala Osuus
(ihmistä)
Osuus
(prosenttia, %)
Alan osuus koko Ruotsissa
(prosenttia, %)
Teollisuus 813 26 17
Hoitoala 617 20 16
Kaupankäynti ja viestintä 391 12 18
Koulutus ja tutkimus 349 11 11
Kulttuuripalvelut 329 10 7
Maatalous, metsätalous, kalastus, metsästys 171 5 2
Rakentaminen 139 4 6
Julkinen hallinto 56 2 6
Energia-, vesi- ja jätehuolto 6 0 1
Muut 53 2 1
Yhteensä 3 146 100 100

Elinkeinot vuonna 2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken Vadstenan kunnassa vuonna 2010. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[32][33] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,7 5,0
  jalostus 29,8 25,3
  palvelut 63,1 68,2
  tuntematon 1,5 1,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 3 171 3 250
  työpaikkaomavaraisuus 97,6
Näkymä Ombergiltä Vätternille.

Vadstenan asukasluku vuoden 2008 lopussa oli 7 475 asukasta, joista naisia oli 3 812 eli 51 % ja miehiä 3 663 eli 49 %. Asukkaista 0–6-vuotiaita on 444 eli 6 %, 7–17-vuotiaita 965 eli 12,9 %, 18–24-vuotiaita 537 eli 7,2 %, 25–44-vuotiaita 1 482 eli 19,8 %, 45–64-vuotiaita 2 177 eli 29,1 %, 65–79-vuotiaita 1 267 eli 16,9 % ja yli 80-vuotiaita 603 eli 8,1 %.[34] Vuonna 2008 kuntaan syntyi elävänä 48 lasta. Samana vuonna kuoli 104 ihmistä.[35] Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[36]

  • 0–17-vuotiaat: 17,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 54,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 28,1 %

Kunnan keskustaajamassa Vadstenassa asui vuoden 2010 lopussa 5 613 asukasta,[37] joka vastasi 75,9 prosenttia kunnan väestöstä.[38] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 778 asukasta.[38] Aikaisemmin taajamana ollutta Borghamnia ei enää vuonna 2010 luokiteltu taajamaksi pienentyneen väkiluvun vuoksi.[39] Borghamnin lisäksi Skedet on laskettu taajamaksi vuoden 1960 tilastossa.[40]

Taajamien ulkopuolinen väestö voidaan jakaa edelleen pientaajamissa (ruots. småort) sekä taajamien ja pientaajamien ulkopuolella asuviin. Vuoden 2010 perusteella Vadstenan kunnassa oli kolme pientaajamaa: Borghamn (149 asukasta), Rogslösa (90 asukasta) ja Skedet (92 asukasta). Yhteensä niissä asui 331 henkilöä eli 4,5 % kunnan asukkaista.[41] Taajamien ja pientaajamien ulkopuolella oli 1 447 asukasta eli 19,6 % kunnan väestöstä.[42]

Aikaisempien vuoden 2005 tietojen perusteella Vadstenan taajamassa asui 5 612 asukasta, joka oli 74,6 % koko kunnan väkiluvusta. Kunnan toisessa taajamassa Borghamnissa asui 227 ihmistä eli 3,0 %. Pientaajamissa asui 206 ihmistä eli 2,7 % kunnan väestöstä. Taajamien ja pientaajamien ulkopuolella asui 1 482 ihmistä eli 19,7 %.[21]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[43]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 589 8,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 87 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 291 3,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 6 440 86,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 66 Suomessa syntynyttä,[44] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 49 Suomessa syntynyttä,[45] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 556 kruunua.[46] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 85 000 kruunua.[47]

Vadstenan kunnan väkiluvun kehittymistä vuodesta 1950 vuoteen 2010 on havainnollistettu seuraavassa kuviossa:

Vadstenan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
7 545
1955
  
7 551
1960
  
7 376
1965
  
7 380
1970
  
7 540
1975
  
7 718
1980
  
7 654
1985
  
7 435
1990
  
7 557
1995
  
7 710
2000
  
7 668
2005
  
7 527
2010
  
7 391
2015
  
7 407
2020
  
7 423
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[48][2]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vadstenan kunnanjohtaja on Margareta Cederberg.[49] Vadstena kuuluu Linköpingin käräjäoikeuden piiriin.[50] Ylintä päätösvaltaa Vadstenassa käyttää 35 jäsenestä koostuva kunnanvaltuusto, jonka jäsenet kunnan asukkaat valitsevat suoralla vaalilla neljän vuoden välein.[51]

Vuonna 2010 pidetyissä kunnallisvaaleissa Vadstenan kunnanvaltuustoon valittiin 35 edustajaa.[51] Varalla on 22 edustajaa.[51] Vuoden 2010 vaaleissa Maltillinen kokoomus (M) sai Vadstenan kunnanvaltuustoon yhdeksän edustajaa. Keskustapuolue (c), Kansanpuolue liberaalit (fp), Kristillisdemokraatit (kd) ja Ympäristöpuolue vihreät saivat kukin kolme edustajaa. Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (S) sai 12 edustajaa. Vasemmistopuolue (V) ja Ruotsidemokraatit (SD) saivat kumpikin yhden edustajan.[52] Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on Bo Johansson (C), varapuheenjohtaja Caroline Unéus (M) ja toinen varapuheenjohtaja Lars Gunnar Karlsson (S).[52]

Vadstenan kunnanvaltuustossa oli vuonna 1919 alkaneesta kaudesta vuoteen 1949 saakka 21 paikkaa. Vuonna 1950 alkaneella kaudella valtuuston koko kasvoi 27 paikkaan. Nykyinen koko, 35 paikkaa, otettiin käyttöön vuonna 1966 alkaneesta kaudesta lähtien. Samana vuonna Vadstena ja Östgöta-Dal päättivät yhdistyä vuoden 1967 alusta lähtien. Vuonna 1938 alkaneesta valtuustokaudesta lähtien sosiaalidemokraattinen työväenpuolue on ollut Vadstenan suurin puolue. Maltillinen kokoomus oli ennen tätä suurin puolue. Maltillinen kokoomus ja keskustapuolue olivat 1970-luvulta 1990-luvun alkuun osuneilla valtuustokausilla lähes tasavahvoja. Nykyisin maltillinen kokoomus on jälleen toiseksi suurin.[53]

Kunnanvaltuustojen koostumus 1919–1966[53]
Vuosi H/M L/Fp Bf/C S V/K Yhteensä
1919 9 4 8 21
1920 10 3 8 21
1922–1923 11 3 7 21
1926–1927 9 4 8 21
1930–1931 10 3 7 1 21
1934–1935 10 2 7 2 21
1938 8 3 9 1 21
1942 8 3 10 21
1946 6 4 11 21
1950 6 5 1 15 27
1954 8 6 1 12 27
1958 8 4 2 13 27
1962 6 4 2 15 27
1966 7 5 6 16 35
Kunnanvaltuustojen koostumus 1970[53]
Vuosi M Fp C Kd Mp S V Yhteensä
1970 5 4 7 1 18 35

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vadstenan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1976 luvut ovat nollia, koska tuolloin Vadstena oli vielä osa Motalan kuntaa.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[54]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 0 0 7 7 7 6 8 7 8 8 9 9 7 8
  Keskustapuolue 0 0 7 7 6 7 7 6 4 3 3 3 2 3
  Liberaalit 0 0 4 3 4 4 3 3 2 3 2 3 1 0
  Kristillisdemokraatit 0 0 1 1 1 1 2 1 3 3 4 3 2 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 1 3 3 3 2 3 2 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 0 0 16 16 16 16 14 15 13 14 13 12 10 8
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 1 1 1 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 3
  Muut 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 9 8
  Yhteensä [55] 0 0 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35

Muiden puolueiden paikat vuosina 1982 ja 1985 kuuluivat SKP:lle.[53]

Vadstenan kunnassa on sekä kunnallisia että yksityisiä esikouluja.[56] Lisäksi kunnassa on perhepäiväkoteja.[57]

Kunnassa on kolme kunnallista peruskoulua (ruots. grundskola), jotka ovat Petrus Magni skola, Katarinaskolan ja Rogslösa- och S:t Persskolans rektorsområde, johon kuuluvat Rogslösa skola ja S:t Persskolan.[58] Vadstenassa on kaksi lukiota (ruots. Gymnasieskola), yksityinen Birgitta College ja kunnallinen Vadstenagymnasiet.[59]

Aikuiskoulutus kunnassa perustuu muun muassa työmarkkinoiden tarpeeseen. Opiskelu tapahtuu esimerkiksi Birgitta Collegen, Vadstenagymnasietin ja Vadstena Folkhögskolan tiloissa sekä etäopiskeluna.[60]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mielisairaala Asylen Vadstenassa.

Vadstenassa on vuosisataiset hoitoperinteet.[61] Jo 1500-luvulla Vadstenan sairaala hoiti niitä rampoja, sokeita ja köyhiä, jotka eivät uskaltaneet mennä hoidettavaksi pyhänhengentaloon tai luostariin.[7] Vadstenan sairaalaan kuuluva Stora Dårhuset otettiin käyttöön 1700-luvun puolivälissä. Vadstenan sairaalaan kuului myös mielisairaala Asylen, jossa annettiin hoitoa 1800-luvulta aina 1970-luvulle saakka.[62]

Nykyisin Vadstenan kunta vastaa terveydenhuollosta sekä vammaisten ja vanhusten hoidosta. Kunnassa toimivia vanhainkoteja ovat Wasagården, Hagagården ja Vätterngården.[61]

Vapaa-aika ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vadstenassa on uima- ja urheiluhalli (ruots. Sim- & sporthallen), jossa on mahdollista uida, kuntoilla kuntosalilla sekä käydä solariumissa. Uimahallissa järjestetään myös uimakoulua lapsille.[63]

Vadstenassa sijaitsee monia uimapaikkoja, jotka kaikki sijaitsevat Vättern-järven rannalla. Rantoja ovat esimerkiksi Vätterviksbadet pohjoiseen Vadstenan taajamasta, Tycklingebadet Vadstenan taajaman läheisyydessä, Järnevid friluftsbad Örbergan ja Nässjan välillä, länteen Vadstenan taajamasta sekä Bårstad friluftsbad Borghamnista pohjoiseen.[64] Ombergin alueella sijaitsee laskettelukeskus.[65]

Kungsvalla idrottsplats -liikuntapaikalla sijaitsee jalkapallokenttiä sekä jäähalli,[65] joka on HC Wetternin A-joukkueen ja nuorisojoukkueen kotiareena. HC Wettern on vuonna 1961 IK Wasa -nimellä perustettu jääkiekkoseura. Vuonna 1972 seuran nimeksi vaihdettiin Vadstena Sportklubb. Nykyiseen muotoon nimi muutettiin vuonna 1976. Seura on pelannut korkeimmillaan 2. divisioonassa, ja nykyisin se pelaa 3. divisioonassa. Seuran eri joukkueissa on pelaajia kauden aikana yli 250.[66]

Kahden kilometrin päässä Vadstenan taajamasta sijaitsee golfkerho Vadstena Golfklubb.[65] Kunnassa toimii vuonna 1905 perustettu Vadstena Gymnastik och Idrottsförening eli Vadstena GIF -urheiluseura. Seuralla on muun muassa jalkapallo-, yleisurheilu- ja uimajoukkueet.[67]

Vadstenan rautatieasema.

Vadstenan eteläpuolella Ödeshögissä ja Mjölbyssä kulkee Eurooppatie 4. Kuntaa halkoo Ödeshögistä Söderhamniin kulkeva riksväg 50. Mjölbyn Skänningestä tuleva länsväg 206 yhtyy riksväg 50 -tiehen Vadstenan keskustan lähistöllä.[68]

Vadstenasta on Motalaan 16 kilometriä, Mjölbyhyn 26 km, Linköpingiin 51 km, Jönköpingiin 100 km, Örebrohon 110 km, Göteborgiin 240 km ja pääkaupunkiin Tukholmaan 245 km.[69]

Itä-Götanmaalla on ollut aikoinaan laaja kapearaiteisten rautateiden verkosto. Rautateiden raideleveys oli 891 millimetriä. Rautatiet kulkivat Ödeshögistä Vadstenan ja Linköpingin kautta Norrköpingiin. Yksi rata, jolla liikenne alkoi vuonna 1874, yhdisti Vadstenan kaupungin normaaliraiteiseen Mjölby–Hallsberg-rautatiehen. Matkustajaliikenne radalla päättyi 1963. Kun suurin osa kapearaidejunista oli lopettanut liikennöinnin, säästettiin Vadstenan ja motalalaisen Fågelstan taajaman välinen osuus tavaraliikenteelle, joka päättyi vuonna 1978. Nykyisin rautateistä on jäljellä enää yksi 9,6 kilometriä pitkä osa, jonka omistaa Vadstenan kunta ja sitä vuokraa Museiföreningen Wadstena-Fogelsta Järnväg.[70] Rata kulkee Vadstenan taajamasta Fågelstaan.[71]

Vadstenan sekä naapurikunta Motalan alueiden uutisia käsittelee motalalainen kuudesti viikossa ilmestyvä Motala & Vadstena Tidning -lehti.[72] Vadstenan Orlundassa sijaitsi vuonna 1961 rakennettu kuuden pitkäaaltolähetinmaston ryhmä. Nykyisin mastoja ei enää ole.[73] Sen sijaan Orlundassa sijaitsee matkapuhelinliikennettä palveleva masto.

Vadstenan vaakuna pohjautuu vuodelta 1417 peräisin olevaan sinettiin, jossa on kuvattuna Pyhä Birgitta. Se on sikäli harvinainen, että vaakunoissa esiintyy harvoin naishahmoja. Vaakuna määriteltiin ensimmäisen kerran 21. tammikuuta 1938, vaikkakin sitä oli käytetty jo aikaisemmin. Vaakuna rekisteröitiin uudelleen vuonna 1983, ja vaakunaselitys on seuraavanlainen:[74]

Kultaisessa kentässä Pyhän Birgitan hahmo, jolla sädekehä, huntu, vaatetus ja kengät hopeaa, istuu punaisella tuolissa kirjoittamassa hanhensulalla kirjaan, molemmat hopeaa; kasvot ja kädet kultaa.[74]

Vadstenan kuntaan kokonaan kuuluvalla Östgöta-Dalilla ja pieniltä osin siihen kuuluvalla Folkungalla oli myös omat vaakunat.

Mårten Skinnaren talo.

Vadstenassa sijaitsee muutamia taidegallerioita ja ateljeita.[75] Museiföreningen Wadstena-Fogelsta Järnväg järjestää kesäisin Vadstenan taajaman ja Katarinaskolan-koulun välillä lyhyitä matkoja vanhoilla höyryvetureilla.[76] Vadstenan vanhassa osuusmeijerissä toimii Teater Mitt i Maten -teatteri.[77]

Vadstenassa toimii kaksi kotiseutuyhdistystä: Östgöta-Dals hembygdsförening[78] sekä vuonna 1980 perustettu Hovs hembygdsförening.[79]

Vadstenanpitsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vadstenanpitsi

Vadstenasta on peräisin maailmallakin tunnettu pitsimalli Vadstenanpitsi (ruots. Vadstenaspets).[80] Vadstenanpitsiä oli ensimmäisen kerran esillä Pariisin maailmannäyttelyssä 1855 ja Tukholmassa 1866. Vuoden 1900 maailmannäyttelyssä Pariisissa Ruotsin paviljongissa oli mukana pitsinnyplääjä, joka nypläsi Vadstenanpitsiä.[80] Käsityönä nyplätty pitsi menetti suosiotaan 1800-luvulla teollistumisen myötä, kun pitsiä alettiin tehdä koneellisesti, jolloin se oli myös halvempaa.[81]

Raatihuoneentorin vieressä sijaitsee nypläysmuseo,[80] joka avattiin 2005.[81]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa sijaitsevia museoita ovat muun muassa luostari, moottoripyörä- ja traktorimuseo, Vadstenan linna,[82] pitsimuseo, sairaala, lelumuseo[83], Borghamnissa sijaitseva kalastusmuseo Fiskerimuseet[84] sekä 1500-luvun lopulla rakennettu Mårten Skinnaren talo.[7] Mårten Skinnare oli Vadstenassa 1400-lopun lopulla syntynyt laivanvarustaja ja kauppaporvari.[7]

Vadstenassa käy vuosittain arviolta yli kolmesataatuhatta matkailijaa.[85]

Vadstenan linna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vadstenan linna
Vadstenan linna

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa rakennutti vuonna 1545 Vadstenan linnan tanskalaisten hyökkäyksen varalta. Linna muutettiin vuonna 1555 asuinpalatsiksi Kustaa Vaasan pojalle, Itä-Götanmaan herttua Magnus Vaasalle. Kustaa Vaasan toiseksi vanhin poika Juhana III antoi luvan muuttaa puolustuslinnan renessanssilinnaksi. Kuninkaalliset asuttivat linnaa aina vuoteen 1716. Viimeinen linnassa asunut kuninkaallinen oli kuningatar Ulriika Eleonoora. Kuninkaallisten lähdön jälkeen linnaa on käytetty muun muassa viljamakasiinina ja kamarivuodevaatteiden kutomona.[86] Nykyisin se toimii museona.[85]

Pääartikkeli: Vadstenan luostari

Vadstenan luostarialueella on 1200-luvulla rakennettu nunnaluostari, joka muutettiin 1360-luvun lopulla Birgitta Birgerintyttären mukaan birgittalaisluostariksi.[7] Luostarialueelle rakennettiin myös munkkiluostari, koska naiset eivät saaneet toimia pappeina.[87] Birgittalaisluostari vihittiin käyttöön 1384.[88] Luostari suljettiin 1500-luvun lopulla uskonpuhdistuksen myötä. Luostari on sen jälkeen toiminut sotilassairaalana ja mielisairaalana. Nykyisin siinä on museo.[10]

Luostarialueella sijaitseva kirkko rakennettiin 1430 Birgitta Birgenintyttären antamien piirustusten ja ohjeiden mukaan. Kirkko toimii edelleen seurakunnan kirkkona.[85]

Pääartikkeli: Vadstenan raatihuone

Vadstenan raatihuone on rakennettu 1400-luvulla, ja se on Ruotsin vanhin raatihuone. Varhaisimmat maininnat siitä ovat vuodelta 1417. Raatihuoneeseen rakennettiin 1500-luvulla torni. Tornilyhdyn lahjoitti kuningatar Hedvig Eleonoora vuonna 1691. Nykyisin raatihuone toimii kunnanvaltuuston kokoussalina ja tuomioistuimen neuvotteluhuoneena. Raatihuoneessa sijaitsee myös ravintola Rådhuskällaren.[89]

Seurakunnat ja kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väversundan kirkko.

Vadstenan kunnan alueella oli pitkään yksitoista seurakuntaa, mutta vuoden 2006 alussa seurakuntia yhdistettiin, jolloin kunnan alueelle jäi kokonaan kaksi seurakuntaa ja osittain yksi seurakunta.

Alueella on toteutettu seurakuntaliitoksia jo paljon aikaisemminkin. Klåstadin seurakunta liitettiin Sankt Perin seurakuntaan vuoden 1550 tienoilla. Brobyn seurakunta puolestaan liitettiin Strån seurakuntaan noin vuonna 1700. Sankt Periä sanottiin keskiajalla Vadstenan maaseurakunnaksi, ja siitä Vadstena olikin erotettu suunnilleen vuonna 1390. Vuoden 1967 alussa Sankt Per liitettiin osaksi Vadstenan seurakuntaa. Lisäksi aiempina vuosisatoina on ollut olemassa kolme muutakin seurakuntaa, jotka on sittemmin lakkautettu. Ne ovat:[90]

  • Vadstena krigsmanshusförsamling (erillään Vadstenan seurakunnasta vuosina 1687–1785)
  • Kammarduksfabriken i Vadstena (toiminnassa vuosina 1754–1759)
  • Vadstena hospitalsförsamling (liitetty Vadstenan seurakuntaan noin vuonna 1900).

Vuoden 2006 liitoksissa uuden Vadstenan seurakunnan muodostivat entiset Vadstenan, Strån ja Hovin seurakunnat. Dalin seurakunta muodostettiin Nässjan, Örbergan, Herrestadin, Källstadin, Rogslösan ja Väversundan seurakunnista. Askan seurakunta puolestaan muodostettiin Vadstenan kuntaan kuuluneista Hagebyhögan ja Orlundan seurakunnista sekä Motalan kuntaan kuuluneista Varv och Styran, Västra Stenbyn ja Fivelstadin seurakunnista.[91]

Vadstenan seurakuntaan kuuluu kolme kirkkoa hautausmaineen. Kirkot ovat luostarikirkko, Hov ja Strå. Hovin kirkon vanhimmat osat ovat 1200-luvun alusta peräisin ja torni 1400-luvun lopulta. Kirkossa on useita hautapaasia, joissa on riimukirjoitusta. Paadet ovat peräisin 1000-luvulta. Strån kirkko on keskiajalla rakennettu. Siellä on alttarirakennelma, joka on tehty 1700-luvulla peruskorjauksessa.[92]

Dalin seurakuntaan kuuluu kuusi kirkkoa hautausmaineen. Kirkot ovat Nässja, Örberga, Herrestad, Källstad, Rogslösa ja Väversunda.[93] Nässjan kirkko rakennettiin 1100-luvun aikana, ja sen lähistöllä on rauta-ajalta peräisin oleva Nässja domarring -kalmisto. Örbergan kirkon vanhimmat osat on rakennettu 1100-luvun alussa. Kirkontornin huippu on valmistunut 1700-luvulla. Herrestadin kirkko rakennettiin tutkimusten mukaan noin vuonna 1112. Kirkko onkin Ruotsin vanhin kirkko, joka on ajoitettu. Kirkon alttarikaappi on 1400-luvulta peräisin. Nykyinen Källstadin kirkko on rakennettu 1870-luvulla, jolloin torniin rakennettiin porraspääty. Kappeli ja torni valmistuivat keskiajalla. Rogslösan kirkko on rakennettu 1100-luvun alussa. Kirkon krusifiksi ja alttarikaappi ovat 1400-luvulta peräisin. Väversundan kirkko rakennettiin noin vuonna 1160. Siellä on muun muassa holvimaalauksia keskiajalta sekä takorautaovi.[92]

Askan seurakunnan Vadstenan kuntaan kuuluvassa osassa sijaitsevat Hagebyhögan ja Orlundan kirkot. Hagebyhögan keskiajalla rakennettu kirkko on yksi varhaisimmista romaaniseen tyyliin rakennetuista kirkoista Itä-Götanmaalla.[94] Orlundan kirkko puolestaan on valmistunut vasta vuonna 1890.[95]

Vadstena kuuluu Linköpingin Pyhän Nikolauksen katolilaiseen seurakuntaan. Seurakuntaan kuuluvat Vadstenan lisäksi Linköpingin, Motalan ja Västervikin alueet.[96]

Kartta Vadstenan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Tunnettuja vadstenalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2022. (ruotsiksi)
  3. Vadstena Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. a b Näringsliv Vadstena kommun. Arkistoitu 19.9.2010. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)
  5. Ystäväkuntasuhteet (PDF) Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Viitattu 3.3.2009.
  6. Topografi och fornlämningsmiljö Glocalnet. Arkistoitu 7.1.2009. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  7. a b c d e f Lehtonen, Hannele: Vadstenan kaupunki Turun yliopisto, Arkeologia. Arkistoitu 14.8.2007. Viitattu 3.3.2009.
  8. a b c Nilsson, Lars: Vadstenas historia CyberCity. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  9. a b Gustavsson, Leif: Vadstena Gustavsson, Leif. Arkistoitu 8.8.2007. Viitattu 2.9.2008. (ruotsiksi)
  10. a b Katajala, Jussi: Keskiaika - Suomen kaupungit keskiajalla 4.10.2007. Katajala.net. Viitattu 3.3.2009.
  11. a b Vadstena Östsvenska Turistrådet. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  12. Tätorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2000 och 2005 (xls) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  13. Svenskt diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven Statens arkiv, Riksarkivet och Landsarkivet. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  14. Setälä, Päivi: Pyhä Birgitta – Euroopan suojeluspyhimys 2003. Evl.fi. Arkistoitu 5.9.2006. Viitattu 6.2.2011.
  15. Statistiska central-byråns underdåniga berättelse för året 1863 jemte bihang rörande dödsorsakerna i rikets städer (PDF) Bidrag till Sveriges officiella statistik. A) Befolkningsstatistik. Ny följd. V. Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.8.2012. (ruotsiksi)
  16. Folkmängden inom administrativa områden 1910 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  18. a b c Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  19. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  20. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  21. a b Folkmängd per tätort och småort per kommun 2005 (xls) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  22. a b c Vadstena kommun Kartguiden. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  23. Kommunstyrelsen kallas till sammanträde 31.1.2007. Newdesk. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  24. Tåkern Länsstyrelsen Östergötland. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)
  25. Gymnadenia odoratissima GlobalTwitcher.com. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)
  26. Ombergsliden: Information Länsstyrelsen Östergötland. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)
  27. a b Kastad kulle torräng: Information Länsstyrelsen Östergötland. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)
  28. Weather Vadstena. Climat Vadstena. Temperature Vadstena. Weather Climat. Viitattu 19.3.2009. (englanniksi)
  29. Nilsson, Lars: Näringsliv CyberCity. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  30. Company Info Fredriksons Verkstads AB. Arkistoitu 1.2.2011. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
  31. a b c Vadstena Kommunfakta (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  32. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  33. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  34. Folkmängd i riket, län och kommuner efter kön och ålder 31/12/2008 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.3.2009. (ruotsiksi)
  35. Folkmängd i riket, län och kommuner 31/12/2008 och befolkningsförändringar 2008 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.3.2009. (ruotsiksi)
  36. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  37. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  38. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  39. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-01-18 MI38 Småorter och tätorter. 18.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  40. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  41. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  42. Befolkning i småort, tätort och utanför småort och tätort samt antal småorter och tätorter per kommun 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  43. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  44. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  45. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  46. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  47. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  48. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  49. Vadstena: Kommun Kommuninformation i Sverige AB. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  50. Linköpings tingsrätt Domstolsverket. Arkistoitu 21.8.2010. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  51. a b c Kommunfullmäktige Vadstena kommun. Arkistoitu 21.6.2009. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  52. a b Kommunfullmäktige Vadstena kommun. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  53. a b c d Vadstenas kommunala val 1919-2006 CyberCity. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  54. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2022. (ruotsiksi)
  55. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  56. Förskoleverksamhet Vadstena kommun. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)
  57. Barnomsorg i Vadstena kommun Vadstena kommun. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  58. Grundskolor Vadstena kommun. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  59. Gymnasieskolor Vadstena kommun. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  60. Vuxenutbildning Vadstena kommun. Arkistoitu 7.3.2009. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  61. a b Äldreomsorg i Vadstena kommun Vadstena kommun. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  62. Gustavsson, Leif: Birgittas sjukhus Gustavsson, Leif. Arkistoitu 8.8.2007. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  63. Välkommen till Sim- & sporthallen Vadstena kommun. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)
  64. Friluftsbad Vadstena kommun. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)
  65. a b c Idrotts- och fritidsanläggningar Vadstena kommun. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)
  66. Om HC Wettern HC Wettern. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  67. VGIF:s historia Vadstena Gymnastik och Idrottsförening. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  68. Sverige 1:1 000 000. Statoil. (ruotsiksi)
  69. Vadstena kommunfolder 2007 (PDF) Östsvenska Turistrådet. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  70. Historik (PDF) Wadstena Fogelsta Järnväg. Viitattu 17.3.2009. (ruotsiksi)
  71. The railway museum in Vadstena Wadstena Fogelsta Järnväg. Viitattu 17.3.2009. (englanniksi)
  72. Hem Motala Tidning AB. Arkistoitu 21.12.2008. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  73. Janberg, Nicolas: Orlunda Long-Wave Transmitter Towers Structurae. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)
  74. a b Vadstenas stadsvapen Vadstena kommun. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  75. Sökresultat Tidernas Landskap. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  76. Wadstena-Fogelsta järnväg. Ånglokståg. Tidernas Landskap. Viitattu 16.3.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  77. Start Teater Mitt i Maten. Arkistoitu 12.3.2009. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  78. Kulturföreningar Vadstena kommun. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  79. Hovs hembygdsförening Kulturarv Östergötland. Viitattu 6.2.2011. (ruotsiksi)
  80. a b c Gustavsson, Leif: Knyppling Gustavsson, Leif. Arkistoitu 8.8.2007. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  81. a b Vadstena Spetsmuseum Vadstena Spetsmuseum. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  82. Sökresultat Tidernas Landskap. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  83. Sökresultat Tidernas Landskap. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  84. Fiskerimuseet Tidernas Landskap. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  85. a b c Laitila, Tiina: Pyhiinvaeltajien Vadstena. Helsingin Sanomat, 11.12.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.3.2009.
  86. Vadstena slott Statens fastighetsverk. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  87. Kippo, Johanna: Naantalin luostari levitti Birgitta-tietoutta. Rannikkoseudun Sanomat, 13.5.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.3.2009.
  88. Häkälä, Piritta: Vadstena pyhiinvaelluskeskuksena Turun yliopisto, Arkeologia. Arkistoitu 16.8.2007. Viitattu 3.3.2009.
  89. Rådhuskällaren Vadstena Rådhuskällaren. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  90. Förteckning (kirjaimien B, K, S ja V kohdalta) Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 16.11.2012. (ruotsiksi)
  91. Ändringar i församlingsindelningen 2000-2013 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  92. a b Sevärdheter i Tåkern-Ombergsbygden (PDF) Länsstyrelsen Östergötland. Arkistoitu 24.4.2009. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)
  93. Kyrkogårdsförvaltning och begravningsverksamhet i Vadstena och Dals församlingar Svenskakyrkan.se. Viitattu 3.3.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  94. Hagebyhöga kyrka Svenska kyrkan. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  95. Orlunda kyrka Svenska kyrkan. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  96. Welcome to the Catholic parish of St. Nikolaus in Linköping! S:t Nikolai katolska församling Svenska. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]