Vanajan reitin valuma-alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanajan reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.8) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 2 191,69 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 5,66 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Miemaalanselkä ja se muodostaa osan Vanajaveden reitistä.[1][2]

Se käsittää Kokemäenjoen vesistössä valuma-alueen, joka kerää vedet Hattulasta, Hämeenlinnasta, Tammelasta, Lopelta, Riihimäeltä, Janakkalasta, Hausjärveltä, Kärkölästä, Hollolasta, Asikkalasta ja Mäntsälästä. Se laskee vedet lopulta Hiidenjokea myöten Hämeenlinnassa ja Hattulassa Vanajaveteen. Vanajavedestä ne virtaavat Tampereen Pyhäjärveen ja Nokialla ne kulkevat Nokianvirran kautta Kuloveteen ja Rautaveteen, josta Kokemäenjoki kuljettaa ne Poriin Selkämerelle.[3][4]

Alla olevista järvien, jokien ja valuma-alueiden tiedoista suurin osa on tuotu Suomen ympäristökeskuksen paikkatietopalvelusta (SYKE) sekä Maamittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta.[3]

Vesistöjen suhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakautuminen osa-alueisiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanajan reitin valuma-alue jakautuu yhdeksään toisen jakovaiheen osa-alueeseen. Järvireitin lähivaluma-alueen muodostavat (suluissa vesistöaluetunnus)[1]:

Vanajanselkään laskee

  • Hiidenjoen alue (35.81)

Järvireitin muuta valuma-alueet laskevat

  • Hiidenjoen alueeseen:
    • Puujoen alue (35.82)
    • Sääjärvenojan valuma-alue (35.84)
    • Tervajoen valuma-alue (35.87)
    • Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88)
    • Räikälänjoen valuma-alue (35.89)
  • Puujoen alueeseen:
    • Teuronjoen valuma-alue (35.83)
    • Luhdanjoen valuma-alue (35.85)
    • Pätilänjoen valuma-alue (35.86)

Vanajan reitin rooli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanajaveden–Pyhäjärven alueelle laskee Vanajaveden reitin loppuosa, joka muodostuu Vanajanselän alueesta. Siihen laskee kaakosta Vanajan reitin valuma-alue ja koillisesta Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7).[1][5][6]

Hiidenjoen alue (35.81)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hiidenjoen alue

Hiidenjoki tuo koko valuma-alueen vedet Vanajaveteen. Se saa alkunsa Kernaalanjärven ja Puujoen yhtymäkohdasta. Alueen suurimmat järvet ovat Kernaalanjärvi ja Ahilammi, ja muut järvet ovat pieniä lampia. Puujoki tuo laajalta alueelta vedet ja Kernaalanjärveen laskevat Räikälänjoki, Hyvikkälänjoki ja Tervajoki laskevat siihen loput vedet.

Puujoen alue (35.82)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Puujoen alue

Puujoki laskee Kernaalanjärven luusuaan Hiidenjoen alkupäähän Vettenjakamossa Janakkalassa. Joki alkaa Ansionjärvestä, joka muodostaa Mommilanjärven kanssa alueen keskusjärven. Alueella sijaitsee noin 40 järveä tai lampia. Puujokeen yhtyviä sivujokia ovat esimerkiksi Heinäjoki, Mallasjoki ja Hausjoki. Heinäjoen alueella sijaitsee Sammaljärvi ja Mallasjoella Mallinkaistenjärvi. Hausjoen alueen entinen suuri järvi Hausjärvi on nykyään kuivatettu.

Teuronjoen valuma-alue (35.83)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Teuronjoen valuma-alue

Teuronjoki alkaa Iso-Lanosta, joka sijaitsee aivan Pääjärven eteläpuolella, ja se laskee Mommilanjärveen. Mommilanjärvi kuuluu Puujoen alueeseen (35.82), josta reitti jatkaa Hiidenjokea myöten Vanajaveteen. Teuronjoen alaosan alue on enimmäkseen peltovaltaista maalaismaisemaa. Siihen laskee vasemmalta Valkoja, joka on Kärkölän Valkjärven laskuoja ja oikealta Pällinkäistenoja, joka on Oriharonjärven laskuoja. Salpausselän pohjoispuolla sijaitsee Teuronjoen keskiosan alue, jossa on vain muutama järvi. Suurin niistä on Hämeenkosken Valkjärvi. Pääjärvestä alkaa Kotajoki, joka virtaa Leppälammin läpi ja laskee Iso-Lanon lahteen nimeltä Pikku-Lano. Pikku-Lanosta alkaa vasta Teuronjoki.

Pääjärvi, joka on myös valuma-alueensa pääjärvi, kokoaa valuma-alueen yläosan vedet. Siihen laskee Haarajoen, Mustajoen ja Luhdanjoen valuma-alueet. Haarajoen valuma-alueella, joka sijaitsee Pääjärvestä pohjoiseen, sijaitsee runsaasti soita ja Tevänti, joka on alueen järviryppään keskuksena. Mustajoen valuma-alue sijaitsee koilliseen Pääjärvestä ja se tuo soistuneen metsäalueen soiden kuivatusvedet. Luhdanjoen valuma-alue laskee Pääjärveen kaakonpuoleiselta Salpausselältä. Siellä sijaitsee Sairakkalanjärvi.

Sääjärvenojan valuma-alue (35.84)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääjärvenoja laskee Hiidenjokeen aivan sen joensuun yläpuolella Hämeenlinnan Harvialasa. Ojan valuma-alue on pieni ja siihen kuuluu kymmenen järveä tai lampea. Niistä suurimmat ovat Isojärveen (245 ha), Sääjärvi (181 ha) ja Saloistenjärvi (122 ha).

Luhdanjoen valuma-alue (35.85)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luhdanjoen valuma-alue

Luhdanjoen valuma-alue on pieni valuma-alue eikä sitä ole jaettu enää alaosiin. Joen pääuomalla on monta nimeä ja sen alueella on noin kymmenen järveä tai lampea. Joki laskee Mommilanjärveen.

Pätilänjoen valuma-alue (35.86)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alue on pinta-alaltaan pieni ja siinä on toistakymmentä järveä tai lampea. Valuma-alueen laskujoki on Pätilänjoki, mutta sen pääuomalla sekä sivuhaaroilla on monia eri nimiä.

Tervajoen valuma-alue (35.87)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tervajoen valuma-alue

Valuma-alueen nimi on saatu valuma-alueen pääuoman alajuoksulla Kernaalanjärveen laskevasta Tervajoesta. Pääuomalla on keskijuoksulla nimi Toivanjoki ja yläjuoksulla Nummistenjoki. Joen nimi vaihtuu aina, kun se virtaa suuren järven läpi. Suuret järvet ovat Loppijärvi, Kesijärvi ja Alasjärvi. Neljäs suuri valuma-alueen järvi on Ojajärvi.

Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvikkälänjoen valuma-alue jakautuu kahteen valuma-alueeseen, joiden pääuomat laskevat valuma-alueen pääjärveen Haapajärveen. Haapajärven oma lasku-uoma Hyvikkälänjoki laskee Kernaalanjärveen, joka vuorostaan laskee Hiidenjokea myöten Vanajaveteen. Haapajärven itäpäähän laskee kaksi jokea. Pohjoisempi joki on Renkajoki, joka on Rengon kautta laskeva Renkajärven laskujoki. Eteläisempi on Kaartjärven laskujoki Kaartjoki.

Renkajoen pääuoma virtaa muutamien järvien läpi. Niistä huomattavimmat ovat Tuomisto ja Myllyjärvi. Heinijoen sivuhaara yhtyy Renkajokeen lännen suunnasta tuoden mukanaan Vaimaroisen ja Kyynäröisen vedet. Kaartjoen valuma-alue on edellistä suurempi. Sen pääuoma käy Kaartjärven jälkeen Kaartlammin, Torhon, Lairon, Paloniitunjärven ja Korventaustanjärven läpi ennen laskemistaan Haapajärveen. Joen sivuhaaran Ollaojan kautta siihen laskee Valajärvi. Lairoon laskee luoteesta tuleva Ootanjoki, jonka valuma-alueelta laskevat esimerkiksi Raidonjärvi, Leskijärvi, Pursunjärvi ja Ruokojärvi. Kaartjärven takaa lännestä laskee runsas joukko kirkasvetisiä Pernunnummen suppajärviä.

Räikälänjoen valuma-alue (35.89)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räikälänjoen valuma-alueen pääuoma on Räikälänjoki, joka laskee Viralanjärvestä Kernaalanjärveen. Valuma-alueen pääuoma virtaa monen järven läpi ja järvien välissä sillä on useita nimiä. Yläjuoksulla se alkaa Takajärvestä, josta se jatkaa Alajokena Hämeenlinnan vieressä sijaitsevaan Alajärveen. Iso-Munakkaan jälkeen se on Välijoki ja Pikku-Munakkaan alapuolella Jokilanjoki. Tämä laskee Suojärveen, joka laskee Koskenjokena Viralanjärveen.

  • Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  1. a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, 1993, s. 59–70.
  2. Vanajan reitin valuma-alue (35.8) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.2.2018.
  3. a b Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 24.4.2017.
  4. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 64–66. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  5. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, 1993. Liitekartta 1. Lounais-Suomi.
  6. Otavan iso tietosanakirja. Yhdeksäs osa tse–visc, s. 959. Helsinki: Otava, 1965.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]