Yhdysvaltain Grand Prix 1988

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvallat Yhdysvaltain Grand Prix 1988
6 osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 1988.
Päivämäärä 19. kesäkuuta 1988
Rata Detroitin katurata
Sijainti Detroit, Michigan, Yhdysvallat
Ratatyyppi Väliaikainen katurata
Radan pituus 4,023 km
Kilpailun pituus 63 kierrosta, 253,449 km
Sää Aurinkoinen, kuuma
Paalupaikka
Kuljettaja Brasilia Ayrton Senna
(McLaren)
Paaluaika 1.40,606
Palkintokoroke
Voittaja Brasilia Ayrton Senna
(McLaren)
Toinen Ranska Alain Prost
(McLaren)
Kolmas Belgia Thierry Boutsen
(Benetton)
Nopein kierros
Kuljettaja Ranska Alain Prost
(McLaren)
Kierrosaika 1.44,836 (kierroksella 4)

Yhdysvaltain Grand Prix 1988 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 19. kesäkuuta 1988 Detroitin katuradalla. Kilpailusta käytettiin myös nimitystä Detroitin Grand Prix.

Kilpailun voitti Ayrton Senna, jolle voitto oli kauden kolmas.

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 12 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda 63 1:54:56.035 1 9
2 11 Ranska Alain Prost McLaren-Honda 63 + 38.713 4 6
3 20 Belgia Thierry Boutsen Benetton-Ford 62 + 1 krs. 5 4
4 22 Italia Andrea de Cesaris Rial-Ford 62 + 1 krs. 12 3
5 3 Yhdistynyt kuningaskunta Jonathan Palmer Tyrrell-Ford 62 + 1 krs. 17 2
6 23 Italia Pierluigi Martini Minardi-Ford 62 + 1 krs. 16 1
7 29 Ranska Yannick Dalmas Larrousse-Ford 61 + 2 krs. 24  
8 36 Italia Alex Caffi Dallara-Ford 61 + 2 krs. 21  
9 4 Yhdistynyt kuningaskunta Julian Bailey Tyrrell-Ford 59 Ulosajo 22  
Kesk. 24 Espanja Luis Pérez Sala Minardi-Ford 54 Vaihdelaatikko 25  
Kesk. 30 Ranska Philippe Alliot Larrousse-Ford 46 Vetoakseli 14  
Kesk. 33 Italia Stefano Modena EuroBrun-Ford 46 Ulosajo 19  
Kesk. 27 Italia Michele Alboreto Ferrari 45 Kolari 3  
Kesk. 25 Ranska René Arnoux Ligier-Judd 45 Ylikuumeneminen 20  
Kesk. 15 Brasilia Mauricio Gugelmin March-Judd 34 Moottori 13  
Kesk. 6 Italia Riccardo Patrese Williams-Judd 26 Sähköt 10  
Kesk. 1 Brasilia Nelson Piquet Lotus-Honda 26 Ulosajo 8  
Kesk. 32 Argentiina Oscar Larrauri EuroBrun-Ford 26 Vaihdelaatikko 23  
Kesk. 17 Yhdistynyt kuningaskunta Derek Warwick Arrows-Megatron 24 Ulosajo 9  
Kesk. 5 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Judd 18 Moottori 6  
Kesk. 14 Ranska Philippe Streiff AGS-Ford 15 Ripustukset 11  
Kesk. 19 Italia Alessandro Nannini Benetton-Ford 14 Ripustukset 7  
Kesk. 18 Yhdysvallat Eddie Cheever Arrows-Megatron 14 Sähköt 15  
Kesk. 21 Italia Nicola Larini Osella 7 Moottori 26  
Kesk. 28 Itävalta Gerhard Berger Ferrari 6 Rengasrikko 2  
Kesk. 26 Ruotsi Stefan Johansson Ligier-Judd 2 Ylikuumeneminen 18  
DNS 16 Italia Ivan Capelli March-Judd 0 Loukkaantui 0  
DNQ 2 Japani Satoru Nakajima Lotus-Honda     0  
DNQ 10 Saksa Bernd Schneider Zakspeed     0  
DNQ 9 Italia Piercarlo Ghinzani Zakspeed     0  
DNQ 31 Italia Gabriele Tarquini Coloni-Ford     0  
Lähde:[1]
  1. Arkistoitu kopio koti.mbnet.fi. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 25.7.2014.
  2. Stuart, Greg: F1's ultimate underdogs? 5 of Minardi, Toro Rosso and AlphaTauri’s greatest moments Formula1.com. 18.2.2021. Formula One World Championship Limited. Viitattu 22.2.2021. (englanniksi)