helium

Katso myös: Helium, hélium

Suomi

Alkuaineet
vety ← helium → litium
H ← He → Li

Substantiivi

helium (5)

1. kevyin jalokaasuihin kuuluva alkuaine

   Helium on tunnetun maailmankaikkeuden toiseksi yleisin alkuaine vedyn jälkeen.

   Heliumin kemiallinen tunnus on He

Ääntäminen

• IPA: /ˈhelium/ tai /ˈheliu̯m/
• tavutus: he‧li‧um / he‧lium

Käännökset

1. kevyin jalokaasuihin kuuluva alkuaine

azeri: helium bulgaria: хелий englanti: helium espanja: helio m. esperanto: helio, heliumo hollanti: helium italia: elio m. kreikka: ήλιο n. kroaatti: helij m. latina: helium latvia: hēlijs liettua: helis malta: elju norja: helium portugali: hélio m.

puola: hel m. ranska: hélium m. romania: heliu n. ruotsi: helium saksa: Helium n. slovakki: hélium sloveeni: helij tanska: helium tšekki: helium turkki: helyum unkari: hélium uzbekki: geliy venäjä: гелий viro: heelium

Liittyvät sanat

• ilmapallo

Aiheesta muualla

• helium Kielitoimiston sanakirjassa
• helium Tieteen termipankissa

Englanti

Substantiivi

helium

1. helium

Hollanti

Substantiivi

helium

1. helium

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 249

Latina

Substantiivi

helium n.

1. helium

Norja

Substantiivi

helium

1. helium

Ruotsi

Substantiivi

helium n. (yks. määr. heliumet [luo], ei monikkoa)

1. helium

Aiheesta muualla

• helium Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tanska

Substantiivi

helium n. (yks. määr. heliummet [luo]; ei monikkoa)

1. helium

Tšekki

Substantiivi

helium n.

1. helium

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	helium	helia
genetiivi	helia	helií
datiivi	heliu	heliím
akkusatiivi	helium	helia
vokatiivi	helium	helia
lokatiivi	heliu	heliích
instrumentaali	heliem	helii