infimum
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]infimum (5)
- (matematiikka) suurin alaraja; suurin arvo, joka on kaikkia joukon alkioita pienempi tai yhtä suuri kuin sen pienin alkio
- Avoimen välin X = ]2,6[ infimum inf X = 2. Joukon {1, 2, 3} infimum on 1.
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | infimum | infimumit |
genetiivi | infimumin | infimumien (infimumein) |
partitiivi | infimumia | infimumeja |
akkusatiivi | infimum; infimumin |
infimumit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | infimumissa | infimumeissa |
elatiivi | infimumista | infimumeista |
illatiivi | infimumiin | infimumeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | infimumilla | infimumeilla |
ablatiivi | infimumilta | infimumeilta |
allatiivi | infimumille | infimumeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | infimumina | infimumeina |
translatiivi | infimumiksi | infimumeiksi |
abessiivi | infimumitta | infimumeitta |
instruktiivi | – | infimumein |
komitatiivi | – | infimumeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | infimumi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. suurin alaraja
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (lyhenne) inf