Juha Jaako

Tiivistelmä Jatkuvasti muuttuva koulutuksen kenttä aiheuttaa aina muutoksia koulutuksen toteutukseen; muutokset tulevat aina kuitenkin viiveellä. Syvällekäyvät muutokset ovat aina paradigmamuutoksia, jotka ovat vaikeita, koska kyseiseen muutokseen liittyy vanhan ajattelun hylkääminen ja uuden omaksuminen. Tässä raportissa on tarkasteltu tekniikan pedagogiikkaa (kuinka tulisi opettaa) yliopistopedagogiikan lähtökohdista. Aluksi tarkastellaan tekniikan koulutusjärjestelmää historiallisesta näkökulmasta. Seuraavaksi tarkastellaan tekniikkaa tieteenä ja tämän tiedekäsityksen vaikutusta koulutukseen. Tekniikka ei ole tieteenä mitenkään yhtenäinen ja tämän raportin tarkastelu lähteekin liikkeelle prosessiteknisestä tarkastelusta. Nykyinen yliopistokoulutuksen ajatus tekniikasta sovellettuna luonnontieteenä on ongelmallinen historiallisessa, pedagogisessa ja kompetensseja tuottavassa mielessä. Opintohallinnollisesti tämä ajatus on kuitenkin jossakin määrin perusteltavissa. Raportin lopussa...

Process modelling is a basic activity in process engineering. The process industries develop and use models for different purposes. This paper, in essence a survey, represents useful model and modelling knowledge categorisations, general requirements set on process models, common modelling paradigms used in process engineering, the phases of the process of process modelling and common modelling pitfalls. This paper clearly illustrates the manifold approaches or paradigms used in process modelling. It can be argued that these approaches are incompatible with each other and there is a need for general models, that is, models that incorporate more than one modelling paradigm

Tiivistelmä Nopeusyhtälön parametrien sovittaminen on prosessitekniikassa usein esille tuleva ongelma. Yhtälöt ovat tavallisesti epälineaarisia. Yleensä parametrit sovitetaan joko graafisesti tai käyttämällä alkuperäisen mallin muunnosta - logaritmoitua mallia. Logaritmoitua mallia käytettäessä syntyy kuitenkin virhe, joka kasvaa mallin monimutkaistuessa ja koedatan ääripäiden kasvaessa. Tässä paperissa on käsitelty kolmen esimerkin valossa em. virhettä ja sen syntymistä. Paras parametrien sovitus on saatavissa aikaan sovittamalla suoraan parametrit alkuperäiseen yhtälöön sen sijaan, että käytettäisiin logaritmoitua yhtälöä. Ongelmana suorassa sovittamisessa on sopivan optimointimenetelmän valinta

Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erään Oulun yliopiston ja Kuopion yliopiston yhteisen muuntokoulutusprojektin perusteella, miten opiskelijoita voitaisiin tukea kahden koulutusorganisaation yhteisessä koulutushankkeessa. Työn painopiste on opiskeluun kiinteästi liittyvissä asioissa, opintojen ohjauksessa ja organisoinnissa. Lisäksi tavoitteena on tarkastella portfoliota oppimisen ohjauksen ja metakognitiivisten taitojen kehittämisen välineenä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa lukuvuonna 2001-2002 Oulun yliopistossa opiskelleiden muuntokoulutusprojektin opiskelijoiden kokemusten pohjalta on pyritty löytämään niitä tekijöitä, joiden opiskelijat ovat kokeneet auttavan heitä opiskelussa ja oppimisessa. Opiskelijat kirjoittivat viisi kertaa lukuvuoden aikana portfolioraportin, missä he tarkastelivat kokemuksiaan ja oppimistaan koulutuksen aikana. Lisäksi he kirjoittivat palautetta koulutuksesta sekä tullessaan opiskelemaan Oulun yliopistoon syyskuussa 2001 että päättäessään lukuvuoden opinnot toukokuussa 2002. Opintojen ohjauksella l. tuutoroinnilla on suuri merkitys opiskelijoiden motivoitumisessa ja sitä kautta opiskelussa ja oppimisessa varsinkin sellaisessa koulutusprojektissa, missä opiskelijat vaihtavat opiskeluorganisaatiota opiskelunsa aikana. Tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Toimijoilla eri organisaatioissa on oltava samanlainen näkemys koulutusprojektiin liittyvistä asioista. 2. Tiedotus ja ohjaus on järjestettävä tehokkaasti, jotta se tavoittaa sekä opiskelijat että toimijat molemmissa organisaatioissa. 3. Opiskelijoille on järjestettävä erillisjärjestelyjä ja muuta tukea, joilla voidaan vähentää opiskelijoiden erilaisesta koulutustaustasta, opintojen väärästä suoritusjärjestyksestä ja eri oppiaineiden oppituntien päällekkäisyyksistä johtuvia vaikeuksia. 4. Opiskelijoilla on oltava joku, jonka puoleen he voivat kääntyä kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. 5. Opiskelijoiden kokemiin ongelmiin on reagoitava välittömästi Portfoliotyöskentely antaa opiskelijalle välineen jäsentää ja syventää omaa oppimistaan sekä kehittää omia oppimistaitojaan. Portfolioiden avulla myös kouluttava organisaatio saa arvokasta tietoa koulutuksen kehittämiseksi

The paper presents a new approach for a bachelor-level curriculum structure in engineering. The approach is called DAS formalism according to its three phases: description, analysis and synthesis. Although developed specifically for process and environmental engineering, DAS formalism has a generic nature and it could also be used in other engineering fields. The motivation for this new curriculum structure originates

A case study was conducted during 1994–2013 on several groups of process engineering students to see what was needed to transform a single course from a teacher-centred to a student-centred learning environment (SCLE). Development work was done incrementally, using Herbart's didactic triangle as a theoretical framework. The effects of the changes in learning environment were analysed using quantitative (student attendance, pass rate, attrition, grades) and qualitative data (student feedback). Guiding the didactic relation, i.e. the studying done by students, by continuous assessment was found to be very useful. Using SCLEs that emphasise student responsibility and activity in learning has been found in this case to enhance student learning considerably.

Tiivistelmä Yliopisto-opetusta käsittelevässä kirjallisuudessa tarkastellaan opetusta useinmiten yksilöllisen toimijan näkökulmasta. Tässä katsantokannassa helposti unohtuu, että opettaja toimii loppujen lopuksi kuitenkin organisaation jäsenenä. Opettajista ja tietysti myös tutkijoista koostuvat organisaatiot ovat asiantuntijaorganisaatioita, jotka toimivat asiantuntijaorganisaatioiden tavoin. Asiantuntijaorganisaatioilla on monia hyviä puolia, ne ovat moderneja organisaatioita, joiden virallinen hierarkiarakenne on vertikaalisesti suhteellisen matala. Pedagogisen toiminnan kannalta tällaisella organisaatiolla on hyvinkin huonoja puolia. Keskeisimpiä huonoja puolia ovat heikko valmius muutokseen ja voimakas muutosvastarinta. Tämä raportti keskittyy tarkastelemaan näitä organisaation kehittymiseen vaikuttavia hidastavia tekijöitä: muutosta, muutosvastarintaa, johtamisen vaikutusta muutosvastarintaan sekä muutosjohtamista. Tarkastelunäkökulma on pyritty pitämään suhteellisen geneerisenä