Research Interests: Sociology and Psychology
Sexualised and gendered violence in educational environments as tools to reproduce and fight for heterosexist domination and pleasure
Research Interests:
Research Interests:
Research Interests:
Research Interests:
This paper presents an anthropological design fiction envisioning a future hybrid city where 3D virtual city models and physical reality are intertwined seamlessly. The crafted fiction addresses three broad themes. Firstly, it explores... more
This paper presents an anthropological design fiction envisioning a future hybrid city where 3D virtual city models and physical reality are intertwined seamlessly. The crafted fiction addresses three broad themes. Firstly, it explores how not only digital and physical but also past and present as well as near and distant places might become entangled in such a hybrid city. Secondly, we speculate what it means if the digital traces of a person – perhaps even his/her digitalized body – continue " living " in a hybrid city after s/he has passed away. Thirdly, we raise questions regarding power: who owns the digital city, and who has the right to change it? Lastly, we ponder some sociocultural questions and design ideas opened up by the fiction.
Research Interests:
8. Elämää biseksuaalina 108 8.1. Biseksuaalisuus-sanaa selittämässä 108 8.1. 1." Mitä biseksuaalisuus tarkoittaa?" 108 8.1. 2. Biseksuaalisuus kategorioiden kyseenalaistajana 113 8.1. 3. Vapaa ja avoin? Biseksuaalisuuteen... more
8. Elämää biseksuaalina 108 8.1. Biseksuaalisuus-sanaa selittämässä 108 8.1. 1." Mitä biseksuaalisuus tarkoittaa?" 108 8.1. 2. Biseksuaalisuus kategorioiden kyseenalaistajana 113 8.1. 3. Vapaa ja avoin? Biseksuaalisuuteen liitettyjä myönteisiä arvoja ja merkityksiä ...
Biseksuaalisuus identiteettinä on tullut suomalaisessa seksuaalikulttuurissa mahdolliseksi 1990- luvun alkupuolelta lähtien. Ennen tätä biseksuaalisuus ei ollut käsite, johon identiteettiä olisi uskottavasti voinut kiinnittää, vaan... more
Biseksuaalisuus identiteettinä on tullut suomalaisessa seksuaalikulttuurissa mahdolliseksi 1990-
luvun alkupuolelta lähtien. Ennen tätä biseksuaalisuus ei ollut käsite, johon identiteettiä olisi
uskottavasti voinut kiinnittää, vaan käsite, jonka avulla selitettiin inhimillisen seksuaalisuuden
perusluonnetta. Tässä roolissa käsite toimi myös seksuaalivähemmistöpolitiikassa homoseksuaalisuuden
olemassaolon ja hyväksyttävyyden oikeuttajana. Biseksuaalisuus on määrittänyt
ymmärrettävän ja käsittämättömän seksuaalisen halun rajaa, välillä toimien normaalin vahvistajana,
välillä sijoittuen oudoista oudoimman alueelle.
Väitöstutkimuksen aineistona on seksuaalivähemmistöpoliittisten järjestöjen julkaisujen vuosikertoja
vuosilta 1969-1994, pornolehtien vuosikertoja vuosilta 1972–2006, valtavirtalehdistöstä
kerätty, yksittäisistä artikkeleista koostuva aineisto vuosilta 1993–2012, sekä 40 suomalaisen
biseksuaalin haastattelua vuosilta 1999, 2005 ja 2009–2010. Yhteensä haastatteluja on 52, eli 12
haastateltavaa on haastateltu kahdesti. Haastattelut muodostavat suomalaisia biseksuaaleja ja
heidän kokemuksiaan käsittelevän pitkittäistutkimuksen.
Väitöskirjassa vastataan siihen, miten muutokset suomalaisessa lainsäädännössä, seksuaalivähemmistöpolitiikassa
ja mediamaisemassa ovat vaikuttaneet biseksuaalisuuden käsitteeseen ja
niiden ihmisten kokemuksiin, jotka määrittävät seksuaalisuutensa tuon käsitteen kautta. Tutkimus
jäljittää sitä, millaisten prosessien kautta biseksuaalisuudesta tuli mahdollinen identiteettitermi
samansukupuolisen haureuden rikoslaista poistamisen jälkeisessä Suomessa. Biseksuaalisuuden
käsite on taajaan käytössä myös pornossa, ja tutkimus pohtii myös, miten biseksuaalista
kokemusta voi luonnehtia tilanteessa, jossa biseksuaalisuuden käsite on pornoistunut. Tutkimus
selvittää, miten biseksuaalisuus muuttui 1970- ja 1980-lukujen seksuaalivähemmistöpoliittisesta
välineestä 1990-luvulta alkaen identiteettipoliittiseksi käsitteeksi, ja lopulta termiksi, jonka avulla
voi 2010-luvulla viihdyttää ja houkutella erilaisia yleisöjä.
luvun alkupuolelta lähtien. Ennen tätä biseksuaalisuus ei ollut käsite, johon identiteettiä olisi
uskottavasti voinut kiinnittää, vaan käsite, jonka avulla selitettiin inhimillisen seksuaalisuuden
perusluonnetta. Tässä roolissa käsite toimi myös seksuaalivähemmistöpolitiikassa homoseksuaalisuuden
olemassaolon ja hyväksyttävyyden oikeuttajana. Biseksuaalisuus on määrittänyt
ymmärrettävän ja käsittämättömän seksuaalisen halun rajaa, välillä toimien normaalin vahvistajana,
välillä sijoittuen oudoista oudoimman alueelle.
Väitöstutkimuksen aineistona on seksuaalivähemmistöpoliittisten järjestöjen julkaisujen vuosikertoja
vuosilta 1969-1994, pornolehtien vuosikertoja vuosilta 1972–2006, valtavirtalehdistöstä
kerätty, yksittäisistä artikkeleista koostuva aineisto vuosilta 1993–2012, sekä 40 suomalaisen
biseksuaalin haastattelua vuosilta 1999, 2005 ja 2009–2010. Yhteensä haastatteluja on 52, eli 12
haastateltavaa on haastateltu kahdesti. Haastattelut muodostavat suomalaisia biseksuaaleja ja
heidän kokemuksiaan käsittelevän pitkittäistutkimuksen.
Väitöskirjassa vastataan siihen, miten muutokset suomalaisessa lainsäädännössä, seksuaalivähemmistöpolitiikassa
ja mediamaisemassa ovat vaikuttaneet biseksuaalisuuden käsitteeseen ja
niiden ihmisten kokemuksiin, jotka määrittävät seksuaalisuutensa tuon käsitteen kautta. Tutkimus
jäljittää sitä, millaisten prosessien kautta biseksuaalisuudesta tuli mahdollinen identiteettitermi
samansukupuolisen haureuden rikoslaista poistamisen jälkeisessä Suomessa. Biseksuaalisuuden
käsite on taajaan käytössä myös pornossa, ja tutkimus pohtii myös, miten biseksuaalista
kokemusta voi luonnehtia tilanteessa, jossa biseksuaalisuuden käsite on pornoistunut. Tutkimus
selvittää, miten biseksuaalisuus muuttui 1970- ja 1980-lukujen seksuaalivähemmistöpoliittisesta
välineestä 1990-luvulta alkaen identiteettipoliittiseksi käsitteeksi, ja lopulta termiksi, jonka avulla
voi 2010-luvulla viihdyttää ja houkutella erilaisia yleisöjä.