Jaana Virta
Tampere University, School of Social Sciences and Humanities, Graduate Student
- I'm a Finnish graduate student. I'm writing my dissertation on philosophy of psychology, more precisely about alief and how it guides our behavior. My main focus is on questions about gender, social hierarchy and other social phenomenons. Hopefully someday I'll have time to do research also on emotions, imagination and Hume. Even all of them at the same time.edit
Tamar Szabó Gendler esittelee kehittämänsä käsitteen ”ausomus” (engl. alief) kahdessa vuonna 2008 julkaistussa artikkelissaan ”Alief and Belief” ja ”Alief in Action (and Reaction)”. Hän viittaa ausomuksella ihmisillä ja muilla eläimillä... more
Tamar Szabó Gendler esittelee kehittämänsä käsitteen ”ausomus” (engl. alief) kahdessa vuonna 2008 julkaistussa artikkelissaan ”Alief and Belief” ja ”Alief in Action (and Reaction)”. Hän viittaa ausomuksella ihmisillä ja muilla eläimillä oleviin tietynlaisiin mielentiloihin, ja ne ovat karkeasti määriteltyinä ”synnynnäisiä tai tavaksi tulleita taipumuksia vastata (mahdollisesti oikein tulkittuihin) esillä oleviin ärsykkeisiin tavoilla, jotka ovat automaattisia ja assosiatiivisia”. Ausomukset sisältävät usein kolme komponenttia: asiasisällön (r), tunnepitoisen komponentin (a) ja toimintataipumuksen (d). Suurin osa ihmisten ausomuksista on omaksuttuja tai opittuja tapoja reagoida. Ausomuksen käsite rinnastuu uskomuksen, halun ja kuvitelman käsitteisiin selitettäessä ihmisyksilön toimintaa, ja sen avulla pystyy tuomaan uuden näkökulman arkipsykologiseen keskusteluun, jossa ihmisen toimintaa perinteisesti selitetään uskomus–halu-parilla.
Ausomuksen merkitys on helpoin ymmärtää esimerkkien kautta. Kuvittele seisovasi korkean kuilun reunalla ja katsovasi alas. Sinun ja kuilun välissä on tukeva aita, mutta todennäköisesti sinua silti hieman pelottaa. Uskot olevasi turvassa (et muuten seisoisi siinä), ja kieltäisit jos joku kysyisi, uskotko olevasi oikeassa vaarassa. Samanaikaisesti ausot ”Liian korkealla (r). Ei turvallista (a). Lähde pois! (d)”. Kuvittele toinen tilanne, jossa olet psykologisessa kokeessa, ja kokeen ohjaaja pyytää sinua allekirjoittamaan sopimuksen, jossa annat sielusi paholaiselle. Sopimuksessa lukee, ettei se ole aito, mutta vaikka et uskoisi sieluun tai paholaiseen, sopimuksen allekirjoittaminen ei tunnu yhtä hyvältä kuin vaikka sen paperin allekirjoittaminen, jossa todistat osallistuneesi kyseiseen kokeeseen. Pyyntö paperin allekirjoittamisesta herättää sinussa ausomuksen ”Antaisin sieluni paholaiselle. Ei hyvä! Älä allekirjoita!”. Kuvittele kolmas tilanne, jossa olette vierailulla ystäväsi ja hänen pienen tyttärensä luona, ja pieni poikasi ilmestyy innostuneena eteesi pukeutuneena pinkkiin tyllimekkoon sanoen ”Katso kuinka kaunis minä olen!”. Todennäköisesti et usko tästä olevan mitään haittaa, ja haluat pojallasi olevan hauskaa. Kuitenkin tilanne todennäköisesti aktivoi sinussa ausomuksen ”Poikani tyllimekossa. Väärin! Käske ottaa se pois!”, vaikka et ausomuksen aktivoimaa toimintataipumusta noudattaisikaan.
Ihminen performoi sukupuolta lukemattomin tavoin arjessaan, ja hän oppii tekemään tämän kasvaessaan yhteisössä, jossa monet asiat ovat sukupuolitettu haaveista elekieleen ja ammatteihin. Yksilön sukupuolen performoimista on hankala selittää uskomus-halu-parin avulla, sillä sukupuolen hyväksytynlainen tekeminen perustuu yhteisössä vallalla oleviin normeihin, joita yksilö ei aina tiedosta noudattavansa, ja joiden olemassaoloon hän ei välttämättä edes usko. Esitän, että Gendlerin kehittämä termi ausomus auttaa ymmärtämään mentaalista mekanismia, jolla yksilö toistaa omakseen kokemaansa sukupuoleen liittyviä tekoja ja jolla hän asettaa muille sukupuolen. Ausomuksen avulla pystyy myös havainnollistamaan, kuinka yksilölle asetettu sukupuoli vaikuttaa hänelle oletettuihin ominaisuuksiin laajemmin kuin reflektion ulottuvilla olevien uskomusten perusteella voisi vaikuttaa.
Ausomuksen merkitys on helpoin ymmärtää esimerkkien kautta. Kuvittele seisovasi korkean kuilun reunalla ja katsovasi alas. Sinun ja kuilun välissä on tukeva aita, mutta todennäköisesti sinua silti hieman pelottaa. Uskot olevasi turvassa (et muuten seisoisi siinä), ja kieltäisit jos joku kysyisi, uskotko olevasi oikeassa vaarassa. Samanaikaisesti ausot ”Liian korkealla (r). Ei turvallista (a). Lähde pois! (d)”. Kuvittele toinen tilanne, jossa olet psykologisessa kokeessa, ja kokeen ohjaaja pyytää sinua allekirjoittamaan sopimuksen, jossa annat sielusi paholaiselle. Sopimuksessa lukee, ettei se ole aito, mutta vaikka et uskoisi sieluun tai paholaiseen, sopimuksen allekirjoittaminen ei tunnu yhtä hyvältä kuin vaikka sen paperin allekirjoittaminen, jossa todistat osallistuneesi kyseiseen kokeeseen. Pyyntö paperin allekirjoittamisesta herättää sinussa ausomuksen ”Antaisin sieluni paholaiselle. Ei hyvä! Älä allekirjoita!”. Kuvittele kolmas tilanne, jossa olette vierailulla ystäväsi ja hänen pienen tyttärensä luona, ja pieni poikasi ilmestyy innostuneena eteesi pukeutuneena pinkkiin tyllimekkoon sanoen ”Katso kuinka kaunis minä olen!”. Todennäköisesti et usko tästä olevan mitään haittaa, ja haluat pojallasi olevan hauskaa. Kuitenkin tilanne todennäköisesti aktivoi sinussa ausomuksen ”Poikani tyllimekossa. Väärin! Käske ottaa se pois!”, vaikka et ausomuksen aktivoimaa toimintataipumusta noudattaisikaan.
Ihminen performoi sukupuolta lukemattomin tavoin arjessaan, ja hän oppii tekemään tämän kasvaessaan yhteisössä, jossa monet asiat ovat sukupuolitettu haaveista elekieleen ja ammatteihin. Yksilön sukupuolen performoimista on hankala selittää uskomus-halu-parin avulla, sillä sukupuolen hyväksytynlainen tekeminen perustuu yhteisössä vallalla oleviin normeihin, joita yksilö ei aina tiedosta noudattavansa, ja joiden olemassaoloon hän ei välttämättä edes usko. Esitän, että Gendlerin kehittämä termi ausomus auttaa ymmärtämään mentaalista mekanismia, jolla yksilö toistaa omakseen kokemaansa sukupuoleen liittyviä tekoja ja jolla hän asettaa muille sukupuolen. Ausomuksen avulla pystyy myös havainnollistamaan, kuinka yksilölle asetettu sukupuoli vaikuttaa hänelle oletettuihin ominaisuuksiin laajemmin kuin reflektion ulottuvilla olevien uskomusten perusteella voisi vaikuttaa.