Kuopio
Lidnanznam | |
Valdkund | Suomenma |
Eläjiden lugu (2024) | 124,825 ristitud |
Pind | 4,326,35 km² |
Pämez' | Soile Lahti (2023—) |
Telefonkod | +358−17 |
Aigvö | tal'vel UTC+2, kezal UTC+3 |
Kuopio (mugažo suomen i ročin kelil, suomen virkand: [ˈkuo̯pio]) om Suomenman lidn valdkundan suvipalan keskuses. Se om valdkundan ühesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, om Pohjoižsavo-agjan administrativižeks keskuseks da palaks.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud vl 1775. Raudte tuli lidnha vl 1889.
Kuopio šingotase lidnan ohjastusen holitišil, opendusen da tedoidamižen keskusil, mašiništonsauvomižel (Honeywell), sömtegimištol (Kesko), sauvondal (Lemminkäinen), turistoiden kezalebul personaližiš kottedžiš i tal'veližil sportansuguil.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Kallavesi-järven randal da sen saril, 82 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Voib ujuda Saiman kanaladme merhesai.
Matkad Hel'sinkihesai om 335 km suvhe-suvipäivlaskmha orhal, 390 km avtotel vai raudtedme.
Klimat om ven kontinentaline subarktižen klimatan röunal, vezištoiden äjüz pehmdab sidä. Voden keskmäine lämuz om +4,0 C°, kezakun-elokun +14,7..+17,6 C°, tal'vkun-uhokun −5,0..−8,3 C°. Ekstremumad oma −41,1 C° (tal'vku) i +33,8 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om +0,1 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +9,2 C° (uhoku). Ei voi panda halad kezakus-elokus. Paneb sadegid 619 mm vodes, enamba kezakus-elokus (66..85 mm kus), vähemba uhokus-sulakus (29..35 mm kus).
Vl 2016 lidnan pind oli 3 740,10 km², sidä kesken sokaz tahond i vezi otiba nelländest (964,37 km²). Vl 2022 kuiv ma otab 3 241,05 km², vezi i sokaz tahond — 1 085,30 km².
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kuopion municipaline suim kogoneb 59 ezitajaspäi.
Edeližed lidnan pämehed oma Jarmo Pirhonen (2018−2023), Petteri Paronen (radoi vll 2001−2018).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 99 687 ristitud, vl 2000 — 108 890 ristitud, vl 2010 — 112 336 ristitud, vl 2020 — 119 379 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt om nügüd'.
Mamankeled (2016): suomen kel' — 96,3 %, ročin kel' — 0,1 %, toižed keled — 3,6 %.
Professionaližen opendusen aluzkundad: Päivnouzmaižen Suomenman universitet[1] (suom.: Itä-Suomen yliopisto, edel 2010. vot Kuopion i Jogensun universitetad eriži, 16 tuh. üläopenikoid, heišpäi seičeme tuhad Kuopion kampusas), Savonijan sättutoitud tedoiden korged škol, Kuopion civiline akademii, Savon profškol, licei täuz'kaznuziden täht.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Lidnan ohjastusen pert' (2010)
-
Lidnan muzei (2012)
-
Tehnologijoiden keskuz vl 2006
-
Universitetan läžundkodi (2016)
-
Kuopion aren ümbrištonke vl 2008
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Päivnouzmaižen Suomenman universitetan sait (uef.fi). (suom.) (angl.) (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Lidnan ohjastusen sait (kuopio.fi). (suom.) (angl.) (ven.)
Kuopio Vikiaitas |
Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused | ||
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki) | ||
1 Avtonomine agj. | ||