Cornwall

Cornwall

Sijainti	Lounais-Englanti Englanti Yhdistynyt kuningaskunta
Pääkaupunki	Truro
Pinta-ala	3 560 km2  (2016)
Hallinnolliset osat	Cornwall (d) (käännä suomeksi) Scillynsaaret
Väkiluku	576 000 as.  (2020)
Asukastiheys	162 as./km2  (2020)
Kumppanuus	Coventry (1972 – )
Luokitus	Area of Outstanding Natural Beauty (en)
NUTS	UKK30, UKK3
Verkkosivusto	cornwall.gov.uk

Koordinaatit	50° 18′ P, 4° 54′ L

Cornwall (korniksi Kernow) on muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa, Ison-Britannian saaren läntisimmässä kärjessä. Sen kreivikunnanvaltuusto ja kuusi hallintopiiriä lakkautettiin vuonna 2009 ja niiden tilalle muodostettiin yksi yhtenäishallintopiiri, jonka hallinnollisena keskuksena toimii Truron kaupunki. Muodolliseen kreivikuntaan luetaan lisäksi Scillynsaaret, jotka muodostavat oman yhtenäishallintopiirinsä. Vuonna 2020 kreivikunnan alueella arvioitiin elävän noin 576 000 ihmistä.

Cornwall on yksi kelttiläisistä maista. Alueella on muusta Englannista erottuva kulttuuri kelttiläisen historiansa johdosta. Cornwallissa toimii autonomiaa ajavia poliittisia liikkeitä.

Maantiede

Land’s End, Britannian läntisin kärki.

Sijainti ja piirteet

Cornwall ja sen ainoa rajanaapuri Devon sijaitsevat pitkällä, Atlantin valtamereen työntyvällä niemimaalla, jonka läntisin kärki on nimeltään Land’s End. Kreivikunnan pinta-ala on noin 3 546 neliökilometriä, ja sillä on rantaviivaa Atlantin kanssa 697 kilometriä. Cornwallin itärajalta on noin 320 kilometriä Lontooseen, ja sen läntisin kunta Penzance on vielä tätäkin 130 kilometriä kauempana. Avomerellä, 56 kilometriä Penzancesta lounaaseen, sijaitsevat Scillynsaaret, joilla on oma paikallishallintonsa.

Cornwallin etelärannikolla on Ison-Britannian saaren eteläisin kärki, Lizard point. Pisin joki (98 km) on Tamar, joka virtaa Cornwallin ja Devonin rajalla ja laskee Englannin kanaaliin. Cornwallin rannikot ovat vaihtelevia ja niihin kuuluu graniittijyrkänteitä, pieniä kallioisia poukamia ja niemimaita, hiekkadyynejä ja -rantoja sekä suojaisia estuaareja. Atlantin tuulet puhaltavat suoraan karulle pohjoisrannikolle, jossa on kalliojyrkänteitä, jyrkkärinteisiä laaksoja ja dyynejä. Englannin kanaalin puoleinen etelärannikko on suojaisempi, ja sille ovat ominaisia hiekkarannat ja metsien reunustamat estuaarit.

Ilmasto

Brown Willyn huippu (417 m) hallitsee Bodminin nummen karua maisemaa.

Cornwallin ilmasto on merellinen: vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta, lännestä tai luoteesta, ja sateet ja sumut ovat yleisiä. Rannikolla vuosittainen sademäärä on keskimäärin 900–1 000 millimetriä, mutta ylängöillä se voi olla jopa kaksi kertaa enemmän. Kesät ovat lämpimiä ja talvet lauhkeita, minkä ansiosta kasvillisuus on rehevää, etenkin suojaisissa paikoissa rannikolla.

Luonto

Cornwall on pääosin graniittista nummiylänköä, jossa viihtyvät erilaiset piikkiherneet ja kanervakasvit. Yli 200 neliökilometriä laaja Bodminin nummi on maisemallisesti tärkeä, ja sen alueella sijaitsee Cornwallin korkein huippu Brown Willy (417 m). Sisäosien ylänköjä ympäröi maaseutu, joka vaihtuu lähellä etelärannikkoa metsien peittämiksi syviksi laaksoiksi.

Cornwallin linnusto on erityisen rikas rannikoilla – vuorovesilahdissa esiintyy kahlaajia ja hiekkarannoilla ja dyyneillä ruokailee harmaalokkeja ja muita lokkeja. Siellä pesii myös monia lajeja, esimerkiksi kurppia. Sisäosien maaseudulla tavataan pääskyjä ja muita pikkulintuja mutta myös jalohaukkoja ja tornipöllöjä. Nummien kosteissa osissa esiintyy erilaisia suolintuja, jotka ruokailevat tulvatasangoilla ja vuorovesilammikoissa.

Cornwallin rannikoilla ja estuaareissa elää halleja ja pienempiä kirjohylkeitä. Merialueilla tavataan etenkin pullokuonodelfiinejä mutta myös tavallisia delfiinejä ja valkokuonodelfiinejä sekä pyöriäisiä ja miekkavalaita.

Historia

Truron kaupunkia. Kuvassa Truron tuomiokirkko.

Cornwalliin tuli ihmisasutusta viime jääkauden jälkeen. Rautakaudella alueen asuttivat mannermaalta tulleet keltit. Roomalaiset hallitsivat aluetta lyhyen ajanjakson ajan, mutta heidän valtansa siirtyi nopeasti useille pienille kelttiruhtinaille muun Englannin pysyessä roomalaisten käsissä.

Keltit hallitsivat aluetta pitkään ja Cornwall oli viimeinen osa Englantia, joka joutui saksien vallan alle. Tämä tapahtui ilmeisesti vuonna 838 kornien ja daanien yhteisen sotajoukon hävittyä Hingston Downin taistelun Wessexin kuninkaan Egbertin armeijalle.

Myös tarut kuningas Arthurin valtakunnasta Camelotista on usein sijoitettu Cornwalliin – legendaan liitetään muun muassa Tintagelin linnanrauniot, Camelfordin markkinakaupunki (mahdollisesti Camelot) ja Bodminin nummella sijaitseva Dozmary Pool, jossa Excaliburin sanotaan lepäävän.

Vuonna 1337 Edvard Musta prinssi, kuningas Edvard III:n poika, sai Cornwallin herttuan arvonimen, joka on sittemmin periytynyt aina Britannian hallitsijan vanhimmalle pojalle. Nykyinen Cornwallin herttua on prinssi William ja hänen vaimonsa Catherine on Cornwallin herttuatar.

Cornwallin asukkailla oli aikoinaan oma kielensä, korni, joka kuuluu kelttiläisiin kieliin. Kornin kieltä ei enää 1800-luvulla puhuttu yleisessä käytössä, mutta etenkin Newlynin kalastajat käyttivät sitä merellä ollessaan. 1900-luvulla kieltä alettiin elvyttää. Vuoden 2011 väestönlaskennassa 557 ihmistä ilmoitti puhuvan kornia äidinkielenään. Vuonna 2014 korneille taattiin lainsäädännöllä kansallisen vähemmistön asema. Kornilainen itsenäisyysliike yrittää saada alueelle laajempaa itsehallintoa.

Hallinto

Vuonna 2009 Cornwallin kreivikunnanvaltuusto ja kuusi hallintopiiriä lakkautettiin ja niiden tilalle muodostettiin yksi yhtenäishallintopiiri. Scillynsaaret muodostavat oman yhtenäishallintopiirinsä mutta kuuluvat Cornwallin muodolliseen ja historialliseen kreivikuntaan.

Yhtenäishallintopiirin vuonna 2017 valitussa valtuustossa on 123 valtuutettua, joista 46 kuuluu konservatiivipuolueeseen, 37 liberaalidemokraatteihin ja 30 on sitoutumatonta. Yhtenäishallintopiirin vastuulla on tuottaa suurin osa Cornwallin alueen julkisista palveluista, muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoiminta, jätehuolto, asuminen, liikenne, peruskoulutus ja kirjastopalvelut.

Lordiluutnantti Edward Bolitho on edustanut Ison-Britannian kuningatarta Cornwallissa ja Scillynsaarilla syyskuusta 2011 lähtien.

Osa-alueet

Cornwallin muodolliseen kreivikuntaan kuuluvat seuraavat kaksi hallinnollisesti itsenäistä yhtenäishallintopiiriä:

Cornwallin aluehallinto

1. taso: Hallintopiirit

2. taso: Kunnat

Hallinnon taso	Väkiluku (2020)	Lähde	Kartalla
Cornwall *	573 000		1
Scillynsaaret *	2 000		2
* Yhtenäishallintopiiri

Cornwallin paikallishallinnosta vastaa 213 kuntaa (civil parish), joilla on omat kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa. Kuntien tehtävä on lähinnä edustaa asukkaitaan poliittisessa keskustelussa, joka koskee niiden aluetta. Osa kunnista järjestää asukkailleen myös palveluita, kuten leikkipuistoja, bussikatoksia ja viljelypalstoja.

Talous

Eden Project on yksi suosituimmista matkailunähtävyyksistä Cornwallissa. Jättiläismäisissä kasvihuoneissa jäljitellään sademetsän ja Välimeren elinympäristöjä.

Vuonna 2011 Cornwallin talouskasvu oli vuosikymmenen ajan ollut suurta, mutta se oli yhä Britannian toiseksi köyhin alue. Työikäisestä väestöstä noin 5 prosenttia oli työttömänä loppuvuonna 2011.

Cornwallista louhittiin tinaa yli kolmentuhannen vuoden ajan. Kaivostoiminta säilyi kannattavana 1980-luvulle asti, jolloin lähellä maanpintaa olevat esiintymät oli käytetty loppuun ja viimeiset tinakaivokset suljettiin. St Austellin lähistöllä on vielä yksi kaoliniittikaivos. Vuonna 2006 Cornwallin ja Länsi-Devonin kaivosmaisema lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon.

Nykyään tärkeimpiä elinkeinoja ovat maatalous ja matkailu, jolla on suuri merkitys rannikon pienille kalastajakylille. Laaksoja ja nummia käytetään laidunmaina, ja rannikon suojaisilla alueilla on kauppapuutarhoja. Toinen tärkeä ala, kalastus, on Euroopan unionin asettamien kiintiöiden vuoksi muuttunut luonteeltaan. Vuonna 2009 Cornwallin kalastusalukset pyysivät lähes 12 000 tonnia kalaa ja äyriäisiä, merkittävimpiä saalislajeja olivat isotaskurapu, kampasimpukat, sardiinit ja merikrotit.

Liikenne

RMV Scillonian III St. Mary’sin satamassa.

Tiestö

Cornwallin alueella kulkee kaksi suurta tietä:

• Lontoosta johtaa Land’s Endiin maantie A30, joka kulkee Cornwallin sisäosien läpi ja ohittaa Bodminin ja Redruthin kaupungit;
• Nottinghamshirestä ja Länsi-Englannista tuleva maantie A38 kulkee Cornwallin eteläosien läpi ja päättyy Bodminiin.

Rautatiet

Cornwallin päärata kulkee Plymouthista Penzanceen Bodminin ja Truron kautta. Siitä erkanee sivuradat St Ivesiin ja Newquayhyn pohjoisrannikolla ja Falmouthiin ja Looeen etelärannikolla.

Lauttaliikenne

Isles of Scilly Travelin operoima RMV Scillonian III liikennöi Penzancen ja Scillynsaariin kuuluvan St. Mary’sin välillä. Lauttamatka kestää 2 tuntia ja 45 minuuttia.

Torpoint Ferry liikennöi Tamarjoen suistossa Cornwallissa sijaitsevan Torpointin ja Devonissa sijaitsevan Plymouthin välillä.

Väestö

Tintagelin raunioitunut linna, jossa kuningas Arthurin uskotaan syntyneen.

Vuonna 2020 Cornwallissa arvioitiin asuvan noin 576 000 ihmistä; sen väestö oli kasvanut 13 prosenttia vuodesta 2001. Alkuperäisen väestön määrä vähenee ja väestönkasvu johtuu muuttoliikkeestä erityisesti muualta Englannista sekä maahanmuutosta.

Cornwallin alkuperäistä kelttiläistä väestöä sanotaan korneiksi. Vuoden 2001 väestönlaskennasta lähtien väestönlaskukaavakkeessa on ollut mahdollista ilmoittaa olevansa korni vastaamalla kysymyksiin kansallisesta identiteetistä ja etnisestä ryhmästä kirjoittamalla vapaasti täytettäviin kohtiin ”korni”. Vuoden 2011 väestönlaskennassa 13,8 prosenttia Cornwallissa asuvista luokitteli itsensä korniksi.

Vuonna 2020 Cornwallissa oli seuraavat yli kymmenentuhannen asukkaan asutuskeskukset:

Asutuskeskus	Hallinnollinen alue	Väkiluku (2020)	Lähde
St. Austell	Cornwall	26 000
Falmouth	Cornwall	24 000
Truro	Cornwall	23 000
Newquay	Cornwall	23 000
Camborne	Cornwall	23 000
Redruth	Cornwall	22 000
Penzance	Cornwall	16 000
Bodmin	Cornwall	16 000
Saltash	Cornwall	16 000
Helston	Cornwall	12 000
Penryn	Cornwall	11 000
St. Blazey	Cornwall	10 000

Tunnukset

Lippu

Pyhän Piranin risti Penhale Sandsissa.

Cornwallin lipussa on mustalla pohjalla valkoinen risti. Varhaisin tunnettu maininta lipusta on Davies Gilbertin vuonna 1838 kirjoittamassa teoksessa The Parochial History of Cornwall, jossa sitä kuvataan Pyhän Piranin baneeriksi ja Cornwallin standaariksi. Gilbertin mukaan lipun värit tulevat Cornwallista louhittavista mustasta malmista ja siitä saatavasta valkoisesta tinasta.

Legendan mukaan 500-luvulla elänyt apotti Piran Cornwallilainen valitsi mustan ja valkoisen tunnusväreikseen nähtyään nuotiossa mustan malmilohkareen, josta putoili valkohehkuista tinaa. Piranista tulikin tinankaivajien ja koko Cornwallin suojeluspyhimys. Toisen tulkinnan mukaan valkoinen edustaa Cornwallin rikkaita tinasuonia ja musta sen hedelmällistä maaperää.

Pyhä Piran on kuvattu lippu kädessään lasimaalauksessa Bodminin St Petrocin kirkossa (1886) ja toisessa lasimaalauksessa Lontoon Westminster Abbeyssä (1888). Lipun uskotaan kuitenkin olleen käytössä jo satoja vuosia tätä aikaisemmin. Se muistuttaa hyvin paljon Bretagnen herttuakunnan lippua, jossa on valkoisella pohjalla musta risti, ja onkin arveltu, että kornit olisivat omaksuneet sen käytön kelttiläiseltä veljeskansaltaan.

Pyhän Piranin päivä

Cornwallin kansallispäivää vietetään maaliskuun 5. päivänä Pyhän Piranin muistoksi. Suurin tapahtuma järjestetään Penhale Sandsin alueella Cornwallin pohjoisrannikolla: sadat ihmiset kantavat Cornwallin lippuja kulkueessa, joka etenee hiekkadyyneiltä Pyhän Piranin ristille ja laskee narsisseja sen juurelle.

Nimikkokukka

Vuonna 2004 Cornwallin nimikkokukaksi valittiin kellokanerviin kuuluva Erica vagans Plantlife International -järjestön pitämässä yleisöäänestyksessä. Sitä esiintyy Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain Lizardin niemimaalla Cornwallin etelärannikolla, mistä se on saanut nimensä Cornish heath, ’cornwallinkellokanerva’.

Perinneruoat

Perinteinen Cornish pasty täytetään naudan kulmapaistilla, perunalla, nauriilla ja sipulilla.

Cornwallin perinneruokia ovat muun muassa:

• Cornish pasty – naudanlihalla ja vihanneksilla täytetty murotaikinapiirakka;
• Cream tea – paksulla kermalla (clotted cream) ja hillolla täytettyjä skonsseja, joita syödään yleensä teen kera;
• Cornish fairings – inkiväärillä maustettuja makeita pikkuleipiä;
• Cornish junket – brandyllä ja sitruunalla maustettu kermahyytelö, joka tarjoillaan paksun kerman kera;
• Launceston cake – siirapilla, korinteilla, sukaatilla ja manteleilla höystetty hedelmäkakku;
• Figgie hobbin – makea rusinaleivonnainen.

Kreivikunnassa valmistettiin aikaisemmin myös suolasardiinia jopa 40 000 tynnyriä vuodessa, mutta sen tuotanto lopetettiin vuonna 2005.

Lähteet

• Virallinen sivusto Cornwallin valtuusto. (englanniksi)
• Hakulinen, Kerkko (toim.): Maailman maat ja kansat: Brittein saaret. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-014-7

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cornwall Wikimedia Commonsissa

• Cornwall Council (yhtenäishallintopiirin sivusto)
• Council of the Isles of Scilly (yhtenäishallintopiirin sivusto)
• Visit Cornwall (matkailusivusto)
• Visit Isles of Scilly (matkailusivusto)

Lounais-Englannin hallintopiirit