Kinshasa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kinshasa
entinen Léopoldville eli Leopoldstad
Kinshasan keskustaa
Kinshasan keskustaa
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Kinshasa

Koordinaatit: 4°19′30″S, 15°19′20″E

Valtio  Kongon demokraattinen tasavalta
Maakunta Kinshasa
Perustettu 1881
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 9 965 km²
Väkiluku (2017)  (arvio) n. 12 000 000









Kinshasa (vuoteen 1966 asti ransk. Léopoldville tai holl. Leopoldstad) on Kongon demokraattisen tasavallan suurin kaupunki ja pääkaupunki Kongo-joen eteläpuolella, Kongon tasavallan pääkaupunkia Brazzavillea vastapäätä.

Kinshasa on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan suurimmista kaupungeista.

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kinshasa vuonna 2001

Kinshasa sijaitsee Kongo-joen eteläpuolella 515 km:n päässä Atlantin valtamerestä. Kinshasan tiheimmin asutulla alueella on kokoa noin 150 km². Kaupungin alaisella hallinnollisella alueella on kokoa yhteensä 9 965 km² ja siihen kuuluu myös suuria harvaan asuttuja alueita.[1] Kongo-joen vastarannalla on Brazzaville.

Kinshasassa on kuuma ja kostea ilmasto. Lämpötilat ovat korkeat koko vuoden, sateita saadaan muulloin paitsi kesä-, heinä-, ja elokuussa.[2]

Léopoldville vuonna 1884.

Kinshasan perusti vuonna 1881 amerikkalainen tutkimusmatkailija Henry Morton Stanley, joka työskenteli tuolloin Belgian kuningas Léopold II:lle. Léopold II:n mukaan nimetty Léopoldville oli seuraavien parinkymmenen vuoden ajan syrjäkylä, kunnes se yhdistettiin rautatiellä sisämaasatama Matadiin. Rautatie mahdollisti Léopoldvillen kehityksen kaupan keskuksena ja etenkin kumi, sekä muiden tuotteiden välietappina kun niitä kuljetettiin Kongon sisämaasta kohti markkinoita Euroopassa. Vastaavasti Euroopasta tuotuja tarvikkeita kuljetettiin Léopoldvillen kautta sisämaahan. Vuosien 1910 ja 1930 välillä Léopoldvillen kautta kuljetetun tavaran määrä nousi 19 000 tonnista lähes 275 000 tonniin. Vuonna 1923 Léopoldvillestä tuli Belgian Kongon pääkaupunki ja se kehittyi saman vuosikymmenen aikana tärkeäksi hallinnolliseksi keskukseksi. Toinen maailmansota katkaisi kaupungin yhteydet muuhun maailmaan, mikä pakotti paikallisen teollisuuden kehittymään paikallisia tarpeita varten. Kaupungille tyypillistä oli sen virkamiesten harjoittama muuttoliikkeen rajoittaminen. Afrikkalaisia miehiä palkattiin töihin Kongon maaseudulta, mikä johti kaupungin asukkaiden koostumiseen huomattavasti suuremmasta määrästä miehiä kuin naisia. Kaupungin asukasluku tuplaantui vuosien 1940 ja 1945, sekä uudestaan 1945 ja 1950 välillä. Vuonna 1960 Léopoldvillessä asui noin 400 000 asukasta.[3]

Kongo itsenäistyi 1960-luvun puolivälissä ja aiemmat muuttoliikkeen rajoitukset hävisivät, samalla kun maan sisäiset levottomuudet ajoivat ihmisiä kaupunkiin. Vuonna 1965 kenraali Joseph-Désiré Mobutu kappasi vallan ja pani päätöksen levottomuuksille. Maa koki vallankaappauksen jälkeen useamman vuoden kestäneen taloudellisen kasvun ajan. Léopoldville nimettiin uudelleen Kinshasaksi kylän mukaan, joka oli sijainnut lähellä Léopoldvillen alkuperäistä perustamispaikkaa. 1970-luvun alussa afrikkalaistamispolitiikkaa jatkettiin ja kansalaisia vaadittiin esimerkiksi vaihtamaan nimensä afrikkalaisiin nimiin ja Kongon nimi muutettiin Zaireksi. Politiikan takia monet ulkomaalaiset yhtiöt lähtivät Zairesta ja maa ajautui talouskriisiin. Kinshasa jatkoi kasvuaan talousongelmista huolimatta, mutta sen kehitystä hankaloittivat huonosti toimiva julkinen sektori, jota joskus kutsuttiin kleptokratiaksi. Syyskuussa 1991 palkkoihinsa tyytymättömien sotilaiden mellakat Kinshasassa levisivät pian muihin kaupunkeihin ja johtivat ulkomaalaisten avustustenkin tyrehtymiseen. Sotilaat mellakoivat jälleen tammikuussa 1993. Vuoteen 1997 mennessä Kinshasan talous oli raunioina. Esimerkiksi Kinshasaan keskittynyt Kongon teollinen tuotanto puolittui. Laurent-Désiré Kabilan ja hänen ulkovaltojen tukemien joukkojensa onnistui lopulta syrjäyttää presidentti Mobutu vuoden 1997 toukokuussa.[3]

Paikallisliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinshasassa ei ole modernia julkisen liikenteen järjestelmää. Suurin osa asukkaista liikkuu jalan tai joukkoliikenteellä, joka on yleensä pienyrittäjien järjestämää. Vain harvoilla on varaa moottoriajoneuvoon. [4]

Kaupunkilaisten liikkumistavat
Matkustustapa Osuus matkoista
Jalan 51 %
Joukkoliikenne (pitkälti pienyrittäjien järjestämänä) 31 %
Henkilömoottoriajoneuvoliikenne 18 %

[4]

Raideliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Place de la gare, rautatieaseman aukio

Vain reitti päärautatieasemalta Kasanguluun on enää käytössä, ja senkin käyttö on pientä. Reitillä kulkee kaksi kahdeksan vaunun junaa päivässä. Aamulla lähtee vuoro päärautatieasemalta Kasanguluun ja illalla toinen vuoro takaisin. Reitti N'Djilin kansainväliselle lentoasemalle suljettiin vuonna 2015 rahoitusongelmien takia, kun taas reitti Kintamboon suljettiin vuonna 2007. [5]

Ongelmia on lähes kaikissa lähijunaliikenteen osa-alueissa, ja järjestelmä kaipaa mittavaa poliittista korjausliikettä.[5]

Kehityssuunnitelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkoliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Kinshasassa ei ole tällä hetkellä modernia julkisen liikenteen järjestelmää, on sellainen kuitenkin suunnitteilla. Kongolaisviranomaiset, Agence Française de Développement ja Transitec ovat yhdessä suunnitelleet kaupunkiin uutta lähijunaa ja nykyisen päärautatieasemalta lentokentälle kulkevan radan kunnostamista. Modernille julkisen liikenteen järjestelmälle olisi tarvetta, sillä vain harvalla asukkaalla on varaa kulkuneuvoon. [4]

Kulkuyhteydet kaupungin ulkopuolelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kongo-joki on tärkeä kulkuväylä Kinshasan Kongossa. Se on purjehduskelpoinen Kinshasasta pitkälle ylävirtaan, mutta suuret kosket estävät purjehtimisen alavirtaan. Kosket kiertävä rautatie rakennettiin 1898 Matadiin, josta jokea voidaan purjehtia merelle saakka. Sekä rautatien että maanteiden kunnossapitoa on laiminlyöty sisällissodan aikana, mutta siirtymäajalla niihin on jälleen alettu panostaa. Vuonna 2006 Kinshasan liikennevirasto hankki yli sata uutta linja-autoa.

Kinshasan kaakkoispuolella on N’Djilin kansainvälinen lentoasema.

Vuonna 2017 kaupungissa on arvioitu olevan noin 12 miljoonaa asukasta.[6] Kaupunkiin on muuttanut paljon väkeä etenkin 2000-luvulla pakoon maan muissa osissa olleita levottomuuksia. Vuonna 2015 karkea arvio väkiluvusta on kymmenen miljoonan asukkaan paikkeilla.[7] Se on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan suurimmista kaupungeista.[1]. Ranska on Kongon virallinen kieli, joten Kinshasaa nimitetään joskus maailman toiseksi suurimmaksi ranskankieliseksi suurkaupunkialueeksi Pariisin jälkeen. Todellisuudessa lingala on kaupungin yleiskielilähde?, jota melkein kaikki osaavat yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Lisäksi Kinshasassa puhutaan kongoa ja muita paikallisia kieliä.

  1. a b Kinshasa Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.12.2016. (englanniksi)
  2. Climate: Kinshasa Climate Data. Viitattu 17.12.2016.
  3. a b Kevin Shillington: Encyclopedia of African History, s. 768–770. New York: Fitzroy Dearborn, 2005. ISBN 1-57958-245-1 (englanniksi)
  4. a b c Kinshasa: des enjeux de mobilité toujours plus grands ! transitec.net. Viitattu 16.10.2024. (ranska)
  5. a b PDTK - Plan Directeur des Transports Urbain de Kinshasa pdtk-kinshasa.com. Viitattu 16.10.2024. (ranska)
  6. Kinshasa Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelma. heinäkuu 2022. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 17.10.2024. (ranskaksi)
  7. Stephanie Wolters & David Smith: 10 things to know before visiting Democratic Republic of Congo CNN. 2015. Viitattu 17.12.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]