Kolmiloikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolmiloikka
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa.
Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Iso-Britannia Jonathan Edwards
18,29 m (1995)
Olympiaennätys Yhdysvallat Kenny Harrison
18,09 m (1996)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Venezuela Yulimar Rojas
15,74 m (2022)
Olympiaennätys Venezuela Yulimar Rojas
15,67 m (2021)

Kolmiloikka on yleisurheilulaji, jossa urheilija vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta peräjälkeen kolme loikkaa päätyen hiekkakasaan. Kolmiloikka on ollut kesäolympialaisten ja yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen ohjelmassa alusta lähtien.

Suorituspaikka ja välineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmiloikan vauhdinottorata on vähintään 40 metrin pituinen. Ponnistuslankku on valkoinen ja upotettu vauhdinottoradan ja alastuloalueen pinnan tasalle. Hypyn ponnistus on suoritettava ponnistuslankussa värin vaihtumisella merkityn ponnistusrajan takaa. Suorituksen hylkäykseen johtavaa yliastumista suositellaan valvottavan videotekniikalla. Vaihtoehtoisesti ponnistuslankun takana voi olla vahalankku, johon jääneestä jäljestä yliastuminen voidaan havaita.[1]

Kolmiloikan alastulopaikka täytetään pehmeällä ja kostealla hiekalla. Alastulopaikka on 2,75–3 metriä leveä. Kansainvälisissä kilpailuissa sen etureunan on oltava miehillä vähintään 13 metriä ja naisilla 11 metriä ponnistuslinjasta. Muissa kilpailuissa väli sovitetaan kilpailijoiden tason mukaan.[1]

Kolmiloikkaajan kengän pohja saa olla paksuudeltaan enintään 25 millimetriä, mikä on 5 millimetriä enemmän kuin muissa kenttälajeissa. Marraskuusta 2024 alkaen pohjan enimmäispaksuus on 20 millimetriä.[1]

Hyppy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmiloikkasuoritus koostuu vauhdinotosta ja kolmesta erilaisesta loikasta.[2] Ensimmäisenä on suoritettava saman jalan loikka, toisena vuoroloikka ja kolmantena hyppy. Suoritusta ei hylätä, vaikka hyppääjä raapaisee radan pintaa hyppyjen aikana.[1]

Ensimmäisessä loikassa hyppääjä ponnistaa ja tulee alas samalla jalalla. Loikan keskivaiheessa hän heilauttaa ensin vapaan jalkansa reiden ylös vaakasuoraan asentoon, ja vetää sen loikan lopussa ponnistusjalan taakse. Hän nostaa sitten ponnistusjalan reiden ylös, jolloin hän on loikan keskivaiheessa pitkässä haara-asennossa. Alastulossa hyppääjä taivuttaa ponnistusjalkansa toista loikkaa varten. Käsivarsillaan hyppääjä tasapainottaa kehoaan ja auttaa suuntaamaan hypyn eteenpäin.[2]

Keskimmäinen loikka on yleensä lyhyempi kuin muut loikat. Hyppääjä taivuttaa vapaan jalkansa ja heilauttaa sen sitten voimakkaasti eteenpäin. Loikan puolivälissä hyppääjä on pitkässä haara-asennossa. Hän tulee alas vapaalla jalallaan.[2]

Kolmas loikka muistuttaa pituushypyn loikkaa. Hyppääjä heilauttaa vapaan jalkansa voimakkaasti eteenpäin ja vie sen jälkeen ponnistusjalkansa sen vierelle, jotta hänen jalkansa ovat alastulossa mahdollisimman edessä. Jotkut hyppääjät auttavat loikkaa käsivarsillaan.[2]

Kolmiloikan vaiheet tikku-ukkopiirroksena.
Phillips Idowun suoritus Pekingin olympialaisissa 2008.

Hypyn mittaus suoritetaan alastulopaikalle jääneestä jäljestä kohtisuoraan ponnistuslinjaan. Tulos kirjataan yhden senttimetrin tarkkuudella, alaspäin pyöristäen.[1]

Kolmiloikka vaatii juoksunopeutta, vahvoja jalkoja ja ponnistusvoimaa. Hyppääjän täytyy myös osata jakaa voimansa oikein kolmen loikan kesken. Kolmiloikka on fyysisesti vaativa laji, jossa hyppääjän kantapäät, polvet, lantio ja jalkaterän nivelet ovat kovilla.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moniloikka antiikin olympialaisissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykymuotoinen kolmiloikka ei ollut lajina antiikin olympialaisissa, mutta on mahdollista, että jonkinlaisessa moniloikassa kilpailtiin. Antiikin viisiottelussa oli yhtenä lajina pituushyppy, mutta sen säännöistä ei ole tarkkaa tietoa. Komediakirjailija Aristofaneksen mukaan urheilija nimeltä Phayllos hyppäsi yli 16-metrisen hypyn, joka ylitti silloisen 15-metrisen hyppyradan. Tämä sai monet historioitsijat arvelemaan, että kyseessä olisi usean hypyn suoritus, ilmeisesti tasajalkaa hypätty viisiloikka. Antiikin pituushyppääjät pitivät käsissään halteres-käsipainoja, jotka todennäköisesti auttoivat tasajalkaa suoritetuissa hypyissä.[3]

Nykyaikaisissa arvokilpailuissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kolmiloikka olympialaisissa
Dmitri Sorokin hyppää 17,29 m vuoden 2015 kesäuniversiadeissa.

Kolmiloikka on yksi nykyaikaisten olympialaisten yleisurheilun alkuperäisiä kilpailutapahtumia. Se on ollut lajivalikoimassa vuodesta 1896. Naisten kolmiloikka tuli kisaohjelmaan vuonna 1996. Olympiahistorian alkuvuosina kilpailutapahtumia oli kaksi, kun olympiamitalit ratkaistiin myös vauhdittomassa kolmiloikassa. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa kolmiloikka on ollut ensimmäisistä MM-kilpailuista alkaen, vuodesta 1983.[4][5][6][7][8][9]

Ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten nykyisen maailmanennätyksen 18,29 hyppäsi brittiläinen Jonathan Edwards 7. elokuuta 1995 Göteborgin MM-kisoissa.[10] Naisten maailmanennätyksen 15,74 hyppäsi venezuelalainen Yulimar Rojas MM-hallikilpailuissa 20. maaliskuuta 2022.[11]

Suomen miesten ennätystä piti lähes 50 vuotta hallussaan Pertti Pousi, joka ponnisti vuonna 1968 tuloksen 17,00, vain kolmen sentin päähän maailmanennätyksestä. Pousin ennätyksen rikkoi Simo Lipsanen vuonna 2017 tuloksella 17,14.[12] Naisten Suomen ennätys on Kristiina Mäkelän 14,64 vuodelta 2022.

Miesten ennätykset maanosittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: WA[13]
Maanosa Haltija Kansalaisuus Tulos Tuuli Päivämäärä Paikka
Aasia Li Yanxi  Kiina 17,59 ±0,0 26.10.2009 Jinan, Kiina
Afrikka Hugues Fabrice Zango  Burkina Faso 18,07 (hallissa) 16.1.2021 Aubiére, Ranska
Etelä-Amerikka Jadel Gregório  Brasilia 17,90 +0,4 20.5.2007 Belem, Brasilia
Eurooppa Jonathan Edwards  Iso-Britannia 18,29 +1,3 7.8.1995 Göteborg, Ruotsi
Oseania Ken Lorraway  Australia 17,46 +1,7 7.8.1982 Lontoo, Iso-Britannia
Pohjois- ja Keski-Amerikka Christian Taylor  Yhdysvallat 18,21 +0,2 27.8.2015 Peking, Kiina

Naisten ennätykset maanosittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: WA[14]
Maanosa Haltija Kansalaisuus Tulos Tuuli Päivämäärä Paikka
Aasia Olga Rypakova  Kazakstan 15,25 +1,7 4.9.2010 Split, Kroatia
Afrikka Françoise Mbango Etone  Kamerun 15,39 +0,5 17.8.2008 Peking, Kiina
Etelä-Amerikka Yulimar Rojas  Venezuela 15,74 (hallissa) 20.3.2022 Belgrad, Serbia
Eurooppa Inesa Kravets  Ukraina 15,50 +0,9 10.8.1995 Göteborg, Ruotsi
Oseania Nicole Mladenis Australia 14,04 +2,0 9.3.2002 Hobart, Australia
+1,8 7.12.2003 Perth, Australia
Pohjois- ja Keski-Amerikka Yamilé Aldama  Kuuba 15,29 +0,3 11.7.2003 Rooma, Italia

Kaikkien aikojen pisimmät hypyt ulkoradoilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tulos urheilijaa kohden. Päivitetty 20. heinäkuuta 2023.

Maailma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[15]

Tulos Tuuli Urheilija Paikka Pvm
1. 18,29 +1,3 Yhdistynyt kuningaskunta Jonathan Edwards Göteborg 7.8.1995
2. 18,21 +0,2 Yhdysvallat Christian Taylor Peking 27.8.2015
3. 18,14 +0,4 Yhdysvallat Will Claye Long Beach 29.6.2019
4. 18,09 −0,4 Yhdysvallat Kenny Harrison Atlanta 27.7.1996
5. 18,08 0,0 Kuuba Pedro Pablo Pichardo Havanna 28.5.2015
6. 18,04 +0,3 Ranska Teddy Tamgho Moskova 18.8.2013
7. 17,97 +1,5 Yhdysvallat Willie Banks Indianapolis 16.6.1985
8. 17,92 +1,6 Bulgaria Hristo Markov Rooma 31.8.1987
17,92 +1,9 Jamaika James Beckford Odessa 20.5.1995
10. 17,90 +1,0 Neuvostoliitto Vladimir Inozemtsev Bratislava 20.6.1990
17,90 +0,4 Brasilia Jadel Gregório Belém 20.5.2007

Naiset[16]

Tulos Tuuli Urheilija Paikka Pvm
1. 15,67 +0,7 Venezuela Yulimar Rojas Tokio 1.8.2021
2. 15,50 +0,9 Ukraina Inesa Kravets Göteborg 10.8.1995
3. 15,39 +0,5 Kamerun Françoise Mbango Etone Peking 17.8.2008
4. 15,34 −0,5 Venäjä Tatjana Lebedeva Heraklion 4.7.2004
5. 15,32 +0,9 Kreikka Hrisopigi Devetzi Ateena 21.8.2004
6. 15,31 0,0 Kolumbia Caterine Ibargüen Monaco 18.7.2014
7. 15,29 +0,3 Kuuba Yamilé Aldama Rooma 11.7.2003
8. 15,28 +0,9 Kuuba Yargelis Savigne Osaka 31.8.2007
9. 15,25 +1,7 Kazakstan Olga Rypakova  Split  4.9.2010
10. 15,20 0,0 Tšekki Šárka Kašpárková Ateena 4.8.1997
15,20 −0,3 Bulgaria Tereza Marinova Sydney 24.9.2000

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[17]

Tulos Urheilija Paikka Pvm
1. 17,14 Simo Lipsanen Bydgoszcz 16.7.2017
2. 17,00 Pertti Pousi Kuortane 23.6.1968
3. 16,95 Johan Meriluoto Turku 2.8.2000
4. 16,87 Pentti Kuukasjärvi Helsinki 31.8.1975
5. 16,83 Aaro Davidila Lappeenranta 19.7.2023
6. 16,82 Olli Pousi Tampere 7.6.1980
7. 16,62 Esa Viitasalo Hämeenlinna 7.8.1988
8. 16,61 Markku Rokala Kouvola 15.8.1982
16,61 Aleksi Tammentie Jämsä 28.6.2014
10. 16,58 Esa Rinne Helsinki 20.8.1972

Naiset[18]

Tulos Urheilija Paikka Pvm
1. 14,64 Kristiina Mäkelä München 19.8.2022
2. 14,63 Senni Salminen Cluj-Napoca 19.6.2021
3. 14,39 Heli Koivula-Kruger Lappeenranta 3.8.2003
4. 14,18 Natalia Kilpeläinen Lappeenranta 3.8.2003
5. 13,87 Jessica Kähärä Kuortane 17.6.2023
6. 13,81 Sanna Nygård Torremolinos 11.7.2018
7. 13,73 Kaisa Gustafsson Lapua 23.7.1995
8. 13,72 Elina Sorsa Jämsä 27.6.2009
9. 13,70 Teija Hannila Lapinlahti 3.7.2005
10. 13,62 Emma Pullola Orimattila 21.7.2020

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 79, 187–195. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2022).
  2. ↑ a b c d e Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 155–156. Human Kinetics, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  3. ↑ Long jump ancientolympics.arts.kuleuven.be. Viitattu 25.7.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Athletics Men's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 10.12.2008. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Athletics Men's Standing Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Athletics Women's Triple Jump Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Men Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Women Triple Jump olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 29.9.2021.
  11. ↑ Records by Event – Triple Jump www.worldathletics.org. Viitattu 19.7.2022.
  12. ↑ Timo Uusitalo: Tätä on odotettu - Simo Lipsanen rikkoi yleisurheilun vanhimman Suomen ennätyksen Yle.fi. 16.7.2017. Viitattu 18.7.2017.
  13. ↑ Miesten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 30.7.2021 (englanniksi)
  14. ↑ Naisten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 19.7.2022 (englanniksi)
  15. ↑ Triple Jump All Time Men worldathletics.org
  16. ↑ Triple Jump All Time Women worldathletics.org
  17. ↑ Matti Koskimies: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen, miehet, kolmiloikka
  18. ↑ Matti Koskimies: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen, naiset, kolmiloikka
Miesten kolmiloikan olympiavoittajat

1896: James Connolly | 1900: Myer Prinstein | 1904: Myer Prinstein | 1908: Timothy Ahearne | 1912: Gustaf Lindblom | 1920: Vilho Tuulos | 1924: Nick Winter | 1928: Mikio Oda | 1932: Chūhei Nanbu | 1936: Naoto Tajima | 1948: Arne Åhman | 1952: Adhemar Ferreira da Silva | 1956: Adhemar Ferreira da Silva | 1960: Józef Szmidt | 1964: Józef Szmidt | 1968: Viktor Sanejev | 1972: Viktor Sanejev | 1976: Viktor Sanejev | 1980: Jaak Uudmäe | 1984: Al Joyner | 1988: Hristo Markov | 1992: Mike Conley | 1996: Kenny Harrison | 2000: Jonathan Edwards | 2004: Christian Olsson | 2008: Nelson Évora | 2012: Christian Taylor | 2016: Christian Taylor | 2020: Pedro Pichardo | 2024: Jordan Díaz

Naisten kolmiloikan olympiavoittajat

1996: Inesa Kravets | 2000: Tereza Marinova | 2004: Françoise Mbango Etone | 2008: Françoise Mbango Etone | 2012: Olga Rypakova | 2016: Caterine Ibargüen | 2020: Yulimar Rojas | 2024: Thea LaFond

Miesten kolmiloikan maailmanmestarit

1983: Zdzisław Hoffmann | 1987: Hristo Markov | 1991: Kenny Harrison | 1993: Mike Conley | 1995: Jonathan Edwards | 1997: Yoelbi Quesada | 1999: Charles Friedek | 2001: Jonathan Edwards | 2003: Christian Olsson | 2005: Walter Davis | 2007: Nelson Évora | 2009: Phillips Idowu | 2011: Christian Taylor | 2013: Teddy Tamgho | 2015: Christian Taylor | 2017: Christian Taylor | 2019: Christian Taylor | 2022: Pedro Pablo Pichardo | 2023: Hugues Fabrice Zango

Naisten kolmiloikan maailmanmestarit

1993: Anna Birjukova | 1995: Inesa Kravets | 1997: Šárka Kašpárková | 1999: Paraskeví Tsiamíta | 2001: Tatjana Lebedeva | 2003: Tatjana Lebedeva | 2005: Trecia Smith | 2007: Yargelis Savigne | 2009: Yargelis Savigne | 2011: Olha Saladuh’a | 2013: Caterine Ibargüen | 2015: Caterine Ibargüen | 2017: Yulimar Rojas | 2019: Yulimar Rojas | 2022: Yulimar Rojas | 2023: Yulimar Rojas |

Miesten kolmiloikan maailmanennätyksen kehitys
Tulos Nimi Maa Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
15,52 Daniel Ahearn  Yhdysvallat New York, Yhdysvallat 30.5.1911
15,52 Nick Winter  Australia Pariisi, Ranska 12.7.1924
15,58 Mikio Oda  Japani Tokio, Japani 27.8.1931
15,72 Chūhei Nanbu  Japani Los Angeles, Yhdysvallat 4.8.1932
15,78 Jack Metcalfe  Australia Sydney, Australia 14.12.1935
16,00 Naoto Tajima  Japani Berliini, Saksa 6.8.1936 Tuuli 0,6 m/s
16,00 Adhemar Ferreira da Silva  Brasilia São Paulo, Brasilia 3.12.1950 Tuuli 1,6 m/s
16,01 Adhemar Ferreira da Silva  Brasilia Rio de Janeiro, Brasilia 30.9.1951 Tuuli 1,2 m/s
16,12 Adhemar Ferreira da Silva  Brasilia Helsinki, Suomi 23.7.1952
16,22 Adhemar Ferreira da Silva  Brasilia Helsinki, Suomi 23.7.1952 Samassa kilpailussa kuin edellinen
16,23 Leonid Štšerbakov  Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto 19.7.1953 Tuuli 1,5 m/s
16,56 Adhemar Ferreira da Silva  Brasilia México, Meksiko 16.3.1955 Tuuli 0,2 m/s
16,59 Oleg Rjahovski  Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto 28.7.1958 Tuuli 1,0 m/s
16,70 Oleg Fedosejev  Neuvostoliitto Naltšik, Neuvostoliitto 3.5.1959 Tuuli 0,0 m/s
17,03 Józef Szmidt  Puola Olsztyn, Puola 5.8.1960 Tuuli 1,0 m/s
17,10 Giuseppe Gentile  Italia México, Meksiko 16.10.1968 Tuuli 0,0 m/s
17,22 Giuseppe Gentile  Italia México, Meksiko 17.10.1968 Tuuli 0,0 m/s, edellinen ME oli syntynyt tämän kilpailun karsinnassa
17,23 Viktor Sanejev  Neuvostoliitto México, Meksiko 17.10.1968 Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
17,27 Nelson Prudêncio  Brasilia México, Meksiko 17.10.1968 Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
17,39 Viktor Sanejev  Neuvostoliitto México, Meksiko 17.10.1968 Tuuli 2,0 m/s, samassa kilpailussa kuin edellinen
17,40 Pedro Pérez  Kuuba Cali, Kolumbia 5.8.1971 Tuuli 0,4 m/s
17,44 Viktor Sanejev  Neuvostoliitto Suhumi, Neuvostoliitto 17.10.1972 Tuuli -0,5 m/s
17,89 João Carlos de Oliveira  Brasilia México, Meksiko 15.10.1975 Tuuli 0,0 m/s
17,97 Willie Banks  Yhdysvallat Indianapolis, Yhdysvallat 16.6.1985 Tuuli 1,5 m/s
17,98 Jonathan Edwards  Iso-Britannia Salamanca, Espanja 18.7.1995 Tuuli 1,8 m/s
18,16 Jonathan Edwards  Iso-Britannia Göteborg, Ruotsi 7.8.1995 Tuuli 1,3 m/s
18,29 Jonathan Edwards  Iso-Britannia Göteborg, Ruotsi 7.8.1995 Tuuli 1,3 m/s
Lähteet
  • IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
Naisten kolmiloikan maailmanennätyksen kehitys
Tulos Nimi Maa Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
14,54 Li Huirong  Kiina Sapporo, Japani 25.8.1990 Tuuli 1,1 m/s
14,95 Inessa Kravets  Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto 10.6.1991 Tuuli -0,2 m/s
14,97 Jolanda Tšen  Venäjä Moskova, Venäjä 18.6.1993 Tuuli 0,9 m/s
15,09 Anna Birjukova  Venäjä Stuttgart, Saksa 21.8.1993 Tuuli 0,5 m/s
15,50 Inessa Kravets  Ukraina Göteborg, Ruotsi 10.8.1995 Tuuli 0,9 m/s
15,67 Yulimar Rojas  Venezuela Tokio, Japani 1.8.2021 Tuuli 0,7 m/s.
15,74 Yulimar Rojas  Venezuela Belgrad, Serbia 20.3.2022 Hallikilpailussa.
Lähteet
Miesten kolmiloikan Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
12,37 Uno Häggman 1904
12,71 P. Lindholm 1905
12,81 Juho Soini 1906
13,10 Pauli Pohjala Tampere 1907
13,91 Juho Soini Tampere 1909
13,95 Juho Halme Viipuri 1912
14,09 Jukka Rangell Turku 1.9.1912
14,71 Vilho Tuulos Turku 1913
15,30 Vilho Tuulos Tampere 1919
15,39 Vilho Tuulos Vaasa 1923
15,48 Vilho Tuulos Borås, Ruotsi 6.7.1923
15,52 Onni Rajasaari Lahti 16.7.1939 Euroopan ennätys
15,79 Kari Rahkamo Inkeroinen 1956
15,80 Kari Rahkamo Kouvola 1958
15,96 Kari Rahkamo Varkaus 1958
16,10 Kari Rahkamo Helsinki 29.7.1960
16,32 Kari Rahkamo Helsinki 14.8.1960
16,40 Kari Rahkamo Pariisi, Ranska 25.9.1960
17,00 Pertti Pousi Kuortane 23.6.1968
17,14 Simo Lipsanen Bydgoszcz, Puola 16.7.2017
Lähteet
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
  • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
  • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
Naisten kolmiloikan Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
13,37 Ragne Kytölä Oulu 5.8.1990
13,40 Carina Kjellman Helsinki 29.7.1991
13,51 Ragne Kytölä Koski Tl 18.7.1992
13,52 Ragne Kytölä Helsinki 29.8.1992
13,61 Marika Salminen Tuusula 10.7.1994
13,73 Kaisa Gustafsson Lapua 23.7.1995
13,74 Heli Koivula Tallinna, Viro 9.6.1996
13,92 Heli Koivula Sevilla, Espanja 29.5.1997
14,04 Heli Koivula Oulu 9.8.1998
14,34 Heli Koivula Tampere 14.7.1999
14,36 Heli Koivula Banská Bystrica, Slovakia 22.6.2002
14,38 Heli Koivula Padova, Italia 1.9.2002
14,39 Heli Koivula Lappeenranta 3.8.2003
14,51 Senni Salminen Turku 8.6.2021
14,63 Senni Salminen Cluj-Napoca, Romania 19.6.2021
14,64 Kristiina Mäkelä München, Saksa 19.8.2022
Lähteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolmiloikka&oldid=22787558”