Tämä on lupaava artikkeli.

Opole

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Opole
Oppeln
Kuvat riveittäin: 1. eli ylin: Opolen vanhaakaupunkia. 2.: Most Groszowy -silta, Ignacy Daszyńskin aukio, Surujen Neitsyt Marian ja Pyhä Adalbertin kirkko. 3.: Ulica 1 Maja -kadun rakennuksia. 4.: Most Piastowski -sillan ympäristöä.
Kuvat riveittäin: 1. eli ylin: Opolen vanhaakaupunkia. 2.: Most Groszowy -silta, Ignacy Daszyńskin aukio, Surujen Neitsyt Marian ja Pyhä Adalbertin kirkko. 3.: Ulica 1 Maja -kadun rakennuksia. 4.: Most Piastowski -sillan ympäristöä.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Opole, ympäröivä Opolen piirikunta ja Opolen piirikunnan naapuripiirikunnat
Opole, ympäröivä Opolen piirikunta ja Opolen piirikunnan naapuripiirikunnat
Opolen asuinalueet. Kuvassa näkyvä aluejako oli ennen vuotta 2019 virallinen kaupunginosajako.
Opolen asuinalueet. Kuvassa näkyvä aluejako oli ennen vuotta 2019 virallinen kaupunginosajako.

Opole

Koordinaatit: 50°40′N, 17°56′E

Valtio Puola
Voivodikunta Opole
Perustettu 800-luvulla
Kaupunginoikeudet 1217
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi piirikuntatason kaupunki
 – Kaupunginjohtaja Arkadiusz Wiśniewski[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 149[2] km²
Korkeus korkein kohta 178[3] m
Väkiluku (2019) 128 035[4]
 – Väestötiheys 860 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 45-001–45-910
Suuntanumero(t) +48 077
Rekisterikilpi OP









Opole (saks. Oppeln) on kaupunki Puolassa. Se sijaitsee maan eteläosassa Opolen voivodikunnassa Oderjoen varrella. Opole on piirikuntatason kaupunki ja voivodikuntansa hallinnollinen keskus. Opole sijaitsee Sleesian alangolla. Se on ilmastoltaan yksi Puolan lämpimimmistä kaupungeista. Vuoden 2019 lopussa kaupungissa asui hieman yli 128 000 asukasta, joista suurin osa on puolalaisia, mutta kaupungissa elää myös pieni saksalaisvähemmistö. Se on voivodikuntansa tärkeimpiä teollisuuskeskuksia. Kaupungissa järjestetään vuosittain Puolan kansalliset laulufestivaalit, minkä ansiosta se tunnetaan yleisesti myös Puolan laulupääkaupunkina.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opole ilmakuvassa.
Oderjoki Opolessa.

Opole sijaitsee Opolen voivodikunnan keskiosassa ja on Opolen piirikunnan ympäröimä.[3][1] Kaupungin pinta-ala on 149 neliökilometriä. Ennen vuoden 2017 alueliitoksia se oli 97 km².[2][5] Opolen naapurikunnat ovat Chrząstowice, Dąbrowa, Dobrzeń Wielki, Komprachcice, Łubniany, Prószków, Tarnów Opolski ja Turawa.[6] Fyysis-maantieteellisesti suurin osa kaupungista lukeutuu Wrocławin jäätikköjokilaaksoon, sen läntinen reuna-alue Niemodlinin tasankoon ja itäinen reuna-alue Opolen tasankoon. Korkeus merenpinnasta vaihtelee Opolen alueella 147 metristä 178 metriin.[3] Oderjoki virtaa kaupungin läpi yhteensä 20 kilometrin matkalla ja kaupunki sijaitsee sen molemmilla rannoilla.[7] Metsät kattavat Opolen pinta-alasta noin 10,3 prosenttia.[3]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oderjoessa on Opolen kohdalla muutamia saaria, joista tärkeimmät ovat Pasieka ja Bolko.[8] Kaupungin alueella esiintyy kuusi paikallisesti suojeltua sienilajia ja 23 paikallisesti suojeltua kasvilajia.[3][9]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opolen vuotuinen keskilämpötila oli havaintokaudella 1980–2010 Opolen säähavaintoasemalta mitattuna keskimäärin noin 9,1 celsiusastetta, mikä oli koko Puolan korkein keskiarvo kyseisellä havaintokaudella.[10] Vuotuinen sademäärä oli keskimäärin noin 600 millimetriä. Lämpimimmän kuukauden heinäkuun keskilämpötila oli 17 astetta ja kylmimmän, tammikuun –0,9 astetta. Sateisin kuukausi oli heinäkuu (91 mm) ja vähäsateisin helmikuu (28 mm). Kasvukauden pituus oli keskimäärin 235 päivää. Terminen talvi (keskilämpötila alle 0 °C) alkaa Opolessa keskimäärin 16. joulukuuta ja päättyy 8. helmikuuta. Terminen kesä (keskilämpötila yli 10 °C) alkaa 20. huhtikuuta ja päättyy 12. lokakuuta.[11] Havaintokaudella 1996–2017 lunta oli maassa keskimäärin noin 71 päivänä vuodesta. Havaintokaudella 1961–1980 lumipeitteen keskimääräinen syvyys oli 21 senttimetriä, ja kaupungin historian suurin mitattu lumensyvyys on 53 senttimetriä vuodelta 1963.[3]

Opolen ilmastolliset keskiarvot havaintokaudelta 1973–2011[a]
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,9 3,5 8,1 15,9 20,6 23,5 25,5 25,2 19,9 14,3 8,8 3,0 ka. 14,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −3,9 −3,2 −0,3 3,9 8,8 12,1 14,2 13,8 9,1 5,7 2,3 −2,4 ka. 5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −1,0 0,0 3,6 9,8 14,6 17,7 19,6 19,3 14,2 9,7 5,4 0,3 ka. 9,4
Sademäärä (mm) 31 28 36 36 62 79 91 72 51 37 37 38 Σ 598
Sadepäivät (d) 20,3 17,5 17,1 11,1 12,9 12,2 14,4 10,3 11,7 13,2 15,4 19,5 Σ 175,6
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,9
−3,9
3,5
−3,2
8,1
−0,3
15,9
3,9
20,6
8,8
23,5
12,1
25,5
14,2
25,2
13,8
19,9
9,1
14,3
5,7
8,8
2,3
3,0
−2,4
S
a
d
a
n
t
a 		31
28
36
36
62
79
91
72
51
37
37
38


Lähde: [12][11]
  1. ↑ kaikki muut taulukon keskiarvot havaintokaudelta 1973–2011 paitsi kohta ”Sademäärä (mm)”, joka on havaintokaudelta 1980–2010

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wilhelm Gottlieb Kornin maalaus Opolesta kaakosta nähtynä (1535)

Opole perustettiin 800-luvulla, ja se on yksi Puolan vanhimmista kaupungeista.[13][14] Nimitys Opole on peräisin slaavilaisesta asutusta tarkoittavasta termistä.[15]

Opole sai kaupunginoikeudet vuonna 1217, jolloin saksalaiset alkoivat asuttaa paikkaa.[15] Vuonna 1327 kaupungista tuli osa Böömin kuningaskuntaa, 1500-luvulla se siirtyi Habsburgeille ja vuonna 1742 Preussille.[14] Vuonna 1816 Opolesta tuli Sleesian provinssissa hallinnollisen alueensa hallintokeskus. Ensimmäinen rautatieyhteys Wrocławiin valmistui vuonna 1843.[16]

Vuonna 1921 pidetyssä kansanäänestyksessä vain viitisen prosenttia opolelaisista kannatti äskettäin palautettuun Puolaan liittymistä, ja kaupunki säilyi osana Saksaa. Toisessa maailmansodassa, tammikuussa 1945 Neuvostoliiton joukot miehittivät kaupungin, ja taistelun seurauksena yli 60 prosenttia siitä tuhoutui. Toisen maailmansodan jälkeisissä rajanvedoissa Jaltan ja Potsdamin konferensseissa Opole liitettiin Puolaan. Kaupungista pakkosiirrettiin saksalaista väestöä, ja tilalle muutti puolalaisia ja Itäisille raja-alueille (puol. kresy wschodnie) karkotettuja. Opole on ollut voivodikuntansa hallintokeskus vuodesta 1950 lähtien.[17][18][16]

Vuonna 1997 suuri tulva peitti 70 prosenttia kaupungista veden alle.[19] Tammikuussa 2017 Opolen kaupunkiin liitettiin ympäröivistä kunnista 12 kylää tai sellaisen osaa ja niistä tuli kaupunkiin uusia kaupunginosia. Dobrzeń Wielkin kunnasta kaupunkiin siirtyivät Borkin, Czarnowąsnyn, Krzanowicen sekä Świerklen kylät, osa Dobrzeń Małyn kylästä ja suurin osa Brzezien kylästä, Komprachcicen kunnasta Chmielowicen ja Żerkowicen kylät, Prószkówin kunnasta Winówin kylä sekä Dąbrowan kunnasta Wrzoskin ja Sławicen kylät ja osa Karczówin kylästä.[20][21][22]

Hallinto ja aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opole on sekä Opolen voivodikunnan että ympäröivän Opolen piirikunnan hallinnollinen keskus. Se on voivodikuntansa ainoa piirikuntatason kaupunki (puol. miasto na prawach powiatu).[23][24] Kaupungin kaupunginjohtaja on vuodesta 2014 ollut Arkadiusz Wiśniewski, joka valittiin uudelle nelivuotiskaudelleen vuonna 2018.[1] Opolen 25-jäsenisen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on ollut vuodesta 2018 Łukasz Sowada.[25][26]

Opole on vuodesta 2019 lähtien jaettu seuraaviin 13 kaupunginosaan (suluissa jako vuosien 2017–2019 kaupunginosajaon mukaisiin alueisiin):[27][28]

  • Kaupunginosa I (Borki, Brzezie, Czarnowąsy ja Świerkle)
  • Kaupunginosa II (Krzanowice, Wróblin ja Zakrzów)
  • Kaupunginosa III (Chabry)
  • Kaupunginosa IV (Armii Krajowej)
  • Kaupunginosa V (Gosławice ja Malinka)
  • Kaupunginosa VI (Grudzice, Kolonia Gosławicka ja Malina)
  • Kaupunginosa VII (Groszowice, Grotowice ja Nowa Wieś Królewska)
  • Kaupunginosa VIII (Śródmieście)
  • Kaupunginosa IX (Stare Miasto)
  • Kaupunginosa X (Nadodrze)
  • Kaupunginosa XI (Zaodrze)
  • Kaupunginosa XII (Bierkowice, Półwieś, Sławice ja Wrzoski)
  • Kaupunginosa XIII (Chmielowice, Szczepanowice-Wójtowa Wieś, Winów ja Żerkowice)

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opole on tärkeä jokisatama, ja sen läpi kulkee rautatie Wrocławista Ylä-Sleesiaan. Kaupungin teollisuus koostuu sementin tuotannosta ja raudan sulattamisesta.[14] Se on yksi Opolen voivodikunnan tärkeimmistä teollisuuskeskuksista ja hallitsee voivodikunnan elintarvike- ja metalliteollisuutta.[29] Kaupungin työttömyysaste oli vuoden 2019 lopussa 2,7 prosenttia.[30]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opolen väestöpyramidi 2014.

Opolen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 128 035.[4] Viimeisimmässä, vuoden 2011 väestönlaskennassa kaupungin väestöön kuului puolalaisten lisäksi 1,9 prosentin saksalaisvähemmistö, 0,2 prosentin romanivähemmistö ja 0,1 prosentin ukrainalaisvähemmistö.[31] Väestön määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta lähtien lähes jatkuvasti lukuun ottamatta vuotta 2017, jolloin väkiluku kasvoi lähes 10 000 asukkaalla alueliitoksen myötä.[4][32] Vuoteen 2050 mennessä kaupungin väkiluvun ennakoidaan pienenevän 90 600 asukkaaseen.[30]

Väestönkehitys
VuosiVäestö±%
1800 3 073—    
1850 8 280+169.4%
1900 30 261+265.5%
1910 33 907+12.0%
1950 38 464+13.4%
1960 63 500+65.1%
1970 86 861+36.8%
2000 130 427+50.2%
2010 122 656−6.0%
Lähteet:[33][4][5][34]

Vuoden 2019 lopussa kaupungin väestöstä 52,9 prosenttia oli naisia ja 47,9 prosenttia miehiä. Alle 18-vuotiaat muodostivat väestöstä 16,2 prosenttia, työikäiset 58,5 prosenttia ja eläkeikäiset 25,4 prosenttia. Väestön keski-ikä oli 44,1 vuotta.[30] Vuonna 2019 sekä kaupungin syntyvyys että kuolleisuus olivat noin 10,33 henkeä 1 000 asukasta kohden.[35] Yleisimmät kuolinsyyt olivat vuonna 2018 sydän- ja verisuonitaudit (syynä 35,4 prosentissa kuolemista), syövät (31,4 %) ja hengityselinten sairaudet (6,2 %).[30]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opolen kautta kulkevat valtatiet 45, 46 ja 94, voivodikunnan tiet 414, 423, 435, 454 ja 459 sekä Eurooppatie E40:een kuuluva moottoritie A4.[36][37] Kaupungissa on lähes 52 kilometrin laajuinen rautatieverkko ja seuraavat henkilöliikenneasemat: Opole Główne, Opole Zachodnie, Opole Groszowice, Opole Grotowice, Opole Gosławice, Opole Wschodnie, Opole Port, Borki Opolskie, Chmielowice sekä Czarnowąsy. Opolen rataverkkoon kuuluvat seuraavat rautatiet: Bytomista Wrocławiin kulkeva rata 132, Kędzierzyn Koźlesta Opole Groszowicen asemalle kulkeva rata 136, Opole Groszowicen asemalta Wrocławiin kulkeva rata 277, Opole Groszowicen asemalta Opole Głównen asemalle kulkeva rata 280, Opole Zachodnien asemalta Nysaan kulkeva rata 287, Opole Głównen asemalta Namysłówiin kulkeva rata 301, Opole Głównen asemalta Opole Wschodnien asemalle kulkeva rata 300 sekä Tarnowskie Górysta Opole Głównen asemalle kulkeva rata 144.[38]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opolessa toimii yhteensä seitsemän yliopistoa, muiden muassa Opolen teknillinen yliopisto, Opolen yliopisto, Wyższa Szkoła Zarządzania i Administracji, Szkoła Wyższa im. B. Jańskiego ja Wyższa Szkoła Bankowa.[39] Opole tunnetaan yleisesti Puolan laulupääkaupunkina. Siellä on järjestetty 1960-luvulta lähtien Puolan kansallinen laulufestivaali, ja kaupungissa sijaitsee myös Puolan laulumuseo.[18][40] Bolkon saarella on Opolen eläintarha.[41] Yksi kaupungin tärkeimmistä historiallisista symboleista on 1400-luvulla rakennettu ja keskiajalla vartiotupana toiminut Piast-torni.[13]

Yhteistyökaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opolen 12 yhteistyökaupunkia:[42]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Miasto na prawach powiatu: Opole Związek Powiatów Polskich. Viitattu 24.3.2021. (puolaksi)
  2. ↑ a b Area (Selite) Local Data Bank. Puolan tilastokeskus. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f Opracowanie ekofizjograficzne podstawowe dla Miasta Opola (pdf) 2005. Opolen kaupunki & Konsorcjum ECOPLAN/GRUNT. Viitattu 5.3.2021. (puolaksi)
  4. ↑ a b c d Population in municipalities without cities with poviat status and cities with powiat status (Selite) Local Data Bank. Puolan tilastokeskus. Viitattu 25.2.2021. (englanniksi)
  5. ↑ a b Sytuacja demograficzna miasta Opola przed zmianą i po zmianie granic administracyjnych. Eunomia – Rozwój Zrównoważony – Sustainable Development, 2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2021. (puolaksi)
  6. ↑ Miasto Gmina Powiat Opole Portal Regionalny i Samorządowy REGIOset. Viitattu 25.2.2021. (puolaksi)
  7. ↑ Opole w liczbach 2007 (pdf) (dokumentti Śląska Biblioteka Cyfrowan kokoelmissa) Opolen tilastovirasto. Viitattu 26.2.2021. (puolaksi)
  8. ↑ The Best Things to See and Do in Opole, Poland Culture Trip. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Grzyby. 20.7.2009. Opolen kaupunki. Arkistoitu 9.1.2014. Viitattu 5.3.2021. (puolaksi)
  10. ↑ Krużel, Joanna & Ziernicka-Wojtaszek, Agnieszka: Diversity of air temperature in Poland in the years 1971-2010. Journal of Ecological Engineering, 2016, 17. vsk, nro 5. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ a b Skowera, Barbara; Wojkowski, Jakub & Ziernicka–Wojtaszek, Agnieszka: Warunki termiczno-opadowe na obszarze województwa opolskiego w latach 1981-2010. Infrastruktura i Ekologia Terenów Wiejskich, 2016. Artikkelin verkkoversio. (puolaksi)
  12. ↑ Opole, Poland (arkistoitu versio Wayback Machinessa) Climatebase.ru. 15.4.2016. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
  13. ↑ a b About Opole Opolen kaupunki. Viitattu 5.3.2021. (puolaksi)
  14. ↑ a b c Opole britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 27.6.2020. (englanniksi)
  15. ↑ a b Tomasz Torbus: Poland, s. 151. Hunter Publishing, Inc, 1999. ISBN 9783886180882 (englanniksi)
  16. ↑ a b Local history – Information about the town – Opole Puolan juutalaisten historian museo POLIN. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Dz.U. z 1975 r. nr 16, poz. 91. (puolaksi)
  18. ↑ a b History Przebojowe Opole. Opolen kaupunki. Viitattu 26.2.2021. (puolaksi)
  19. ↑ Opole Travel and Tourist Guide. Poland Travel Guide. Arkistoitu 12.9.2018. Viitattu 26.2.2021. (puolaksi)
  20. ↑ Uchwała w sprawie wystąpienia z wnioskiem o zmianę granic Gminy Dobrzeń Wielki 28.3.2019. Dobrzeń Wielkin kunta. Viitattu 23.2.2021. (puolaksi)
  21. ↑ Dz.U. 2016 poz. 1134 (puolaksi)
  22. ↑ Opole od 1 stycznia 2017 jest większe. Co się zmieni? Opole Naszemiasto. 1.1.2017. Viitattu 25.2.2021. (puolaksi)
  23. ↑ Opole Encyklopedia PWN. Viitattu 24.3.2021. (puolaksi)
  24. ↑ Ludność. Stan i struktura w przekroju terytorialnym. Stan w dniu 30 VI 2011 r. (pdf) Puolan tilastokeskus. Viitattu 24.3.2021. (puolaksi)
  25. ↑ Prezydium Rady Miasta Opolen kaupunki. Viitattu 24.3.2021. (puolaksi)
  26. ↑ Skład Rady Miasta Opola VIII kadencji (2018-2023) Opolen kaupunki. Viitattu 24.3.2021. (puolaksi)
  27. ↑ Śróda, Patryk: Dzielnice Opola (Kadencja: 2019–2024) Opolen kaupungin julkinen tiedotuslehti. 3.2.2021. Viitattu 5.3.2021. (puolaksi)
  28. ↑ Nowe dzielnice Opola (pdf) Opolen kaupunki. Viitattu 24.3.2021. (puolaksi)
  29. ↑ Klastry w województwie opolskim 2012. Puolan yrityskehitysvirasto. Viitattu 3.3.2021. (puolaksi)
  30. ↑ a b c d Opole w liczbach Polska w Liczbach. Viitattu 25.2.2021. (puolaksi)
  31. ↑ Mniejszości narodowe i etniczne oraz społeczność posługująca się językiem kaszubskim wg powiatów w 2011 r. Puolan sisäministeriö. Viitattu 22.10.2020. (puolaksi)
  32. ↑ Krukowska, Magdalena: Polish cities begin to fight for fleeing residents Obserwator Finansowy. 3.8.2016. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  33. ↑ Demography Puolan juutalaisten historian museo. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  34. ↑ Klimczyk, Marian (toim.): Statystyka miast i osiedli, 1945-1965, s. 168. (lähde vuoden 1950 väkiluvulle) Puolan tilastokeskus. Kirjan verkkoversio Google Kirjoissa (viitattu 24.3.2021). (puolaksi)
  35. ↑ Vital statistics (half-yearly data) (Selite1, Selite2) Local Data Bank. Puolan tilastokeskus. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
  36. ↑ Drogi krajowe i wojewódzkie Opolen kunnallinen tielaitos. Viitattu 26.2.2021. (puolaksi)
  37. ↑ Opole – mapa samochodowa Conadrogach.pl. Viitattu 26.2.2021. (puolaksi)
  38. ↑ Program ochrony środowiska dla miasta Opolana lata 2018–2021 docplayer.pl. 2018. proGEO Sp. z o.o.. (puolaksi)
  39. ↑ Opole – studia, uczelnie i kierunki Studia.pl. Viitattu 1.4.2021. (puolaksi)
  40. ↑ The city Opolen kaupunki. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
  41. ↑ Słowo kluczowe: Wyspa Bolko Opolen kaupunki. Viitattu 5.3.2021. (puolaksi)
  42. ↑ Miasta partnerskie Opolen kaupunki. Viitattu 25.2.2021. (puolaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Opole.
  • Matkaopas aiheesta Opole Wikivoyagessa (englanniksi)
  • Miasto Opole (pdf) Opolen tilastokeskus. (puolaksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Opole&oldid=22741589”