Ringette

Ringette
Ensimmäinen ottelu	⁣1963
Kehittäjä	Sam Jacks
Alkuperämaa	Kanada⁣
Piirteet
Tyyppi	⁣jääpeli
Lajiryhmä	mailapeli, joukkuepeli⁣
Joukkueen koko	7-20
Varusteet	Pelivälineenä pneumaattinen rengas. Ringettemaila on suoravartinen. Kenttäpelaajien pakolliset varusteet ovat kypärä ja kasvosuojus, kaulasuojus, käsineet, maalivahdille lisäksi säärisuojat ovat pakolliset. Kaikkien pelaajien suositellaan lisäksi käyttävän sääri-, polvi-, kyynär- ja alasuojia, sekä lantiota ja häntäluuta suojaavia housuja. Maalivahdilla on erityisiä maalivahtikäyttöön suunniteltuja varusteita, kuten maalivahdinmaila.
Pelikenttä	Laidoin rajattu jääalue, jolla on erityiset kenttämerkinnät
Peliaika	Kansinvälisissä otteluissa 4 x 15 min. Suomessa pelataan kansainvälisten otteluiden kanssa yhdenmukaisia otteluita, Kanadassa 4 x 10min tai 2 x 20 min.
Kilpailutoiminta
Kansainvälinen kattojärjestö	International Ringette Federation IRF⁣
Levinneisyys	Kanada, Suomi, Ruotsi, USA, Tsekki, Slovakia, Arabiemiraatit, Venäjä
MM-kilpailut	Ringeten maailmanmestaruuskilpailut⁣
Infobox OKNimi-testi OK

Ringette on Sam Jacksin Kanadassa vuonna 1963 kehittämä ja alunperin naisille suunniteltu jääpeli, jossa on yhdistetty jääkiekon nopea pelirytmi ja koripallon pelistrategia. Ringetessä ei sallita juuri lainkaan vartalokontaktia, ja pelaajia on rajoitettu pelamaan tietyillä alueilla, joten pelissä korostuvat erityisesti joukkueen pelitaktiikka ja -taito.

Juhani Wahlsten toi pelin Suomeen vuonna 1979, ja vuoteen 2009 mennessä siitä tuli suomalaisten tyttöjen suosituin jääpeli.

Nykyään Suomessa on jo tuhansia ringeten harrastajia. Peliä pelataan paikalliselta harrastetasolta aina valtakunnalliseen SM-sarjaan asti.

Pelaaminen

Pelikenttä

Ringetteä pelataan rajatulla jääalueella, jota kutsutaan kentäksi. Yleisimmin ringeten pelikenttänä käytetään jääkiekkokaukaloa. Jääkiekkokaukalon kenttämerkintöjen lisäksi ringettekenttään kuuluvat pääty- ja siniviivan väliin sijoittuva 5 cm leveä ringetteviiva, aloitusympyrät ja aloitusympyröitä puolittavat viivat sekä maalin edustalla oleva maalivahdin alue.

Ringeten kenttämerkinnät

Ringetteviivojen välisellä alueella eli keskialueella saavat kaikki pelaajat pelata samanaikaisesti. Kentän päädyn ja ringetteviivan välisellä alueella eli hyökkäys- tai puolustusalueella saa olla samanaikaisesti enintään kolme kenttäpelaajaa kummastakin joukkueesta sekä puolustavan joukkueen maalivahti. Tällä säännöllä peli pysyy liikkuvana ja vauhdikkaana. Maalivahdilla on oma merkitty alue, jonne muut pelaajat eivät saa mennä. Jos oma pelaaja kuitenkin menee maalivahdin alueelle siirtyy aloitusvuoro vastustajalle, mutta jos vastustaja menee alueelle, tulee maalivahdin aloitus.

F-juniorit pelaavat puolikkaalla kentällä, jonka keskelle maalataan viiva. Viiva toimii kuten tavallisen kokoisen kentän siniviiva, eli sen yli pitää syöttää.

Ringettekentälle kuuluu olennaisesti myös hyökkäysaikakello, joka pitää pelin aktiivisena. Hyökkäysaikakello on sekuntikello, jonka kaksi näyttöä sijoitetaan kentän molempiin päätyihin kentän ulkopuolelle. Hyökkäysaikakello käy vain silloin, kun pelikellokin. Joukkueella on 30 sekuntia aikaa pyrkiä maalintekoon. Mikäli kellon 30 sekuntia ehtii kulua loppuun, vastustaja saa jatkaa peliä. Hyökkäysaika palautetaan 30 sekuntiin pääsääntöisesti aina silloin, kun renkaan hallinta vaihtuu joukkueelta toiselle. Myös laukauksista joukkue saa uuden ajan itselleen.

Pelivälineet

Virallinen peliväline.

Pelivälineenä käytetään sinistä, pneumaattista rengasta, joka painaa 160-170 grammaa. Rengas on ontto ja valmistettu kumista.

Varusteet

Ringetessä pakollisia varusteita ovat luistimet, kypärä ja kasvosuojus, kaulasuojus sekä käsineet. Kenttäpelaajat käyttävät jääkiekkoon suunniteltuja luistimia. Kypärään tulee olla kiinnitettynä kokokasvosuojus. Lisäksi lajin säännöissä suositellaan myös sääri-, polvi-, kyynär- ja alasuojien sekä lantiota ja häntäluuta suojaavien housujen käyttöä.

Maalivahdin varusteet eroavat kenttäpelaajien varusteista, eivätkä kenttäpelaajat saa käyttää maalivahdin käyttöön suunniteltuja varusteita. Maalivahdille myös säärisuojat ovat pakolliset. Lisäksi maalivahdeilla on erityiset kiinniotto- ja kilpikäsineet, useimmiten myös malaivahtikäyttöön suunnitellut luistimet. Mailana käytetään samanlaista maalivahtimailaa kuin jääkiekossa.

Mailana kenttäpelaajilla on suoravartinen ringettemaila. Ringettemaila voi olla puuta, alumiinia tai muuta samankaltaista materiaalia, ja käytössä on myös useasta materiaalista koostuvia komposiittimailoja. Mailan pituutta ei ole yleisesti rajattu, vaan pituus on riippuvainen kenttäpelaajan omasta pituudesta: enimmäispituus mailalle on pelaajan kainaloon asti luistimilla seistessä. Mailan tulee olla koko mitalta yhtä leveä, 27-35 mm. Mailan paksuus on rajattu ja mailan tulee olla yhtä paksu koko mailan mitalta lukuun ottamatta pelipään kavennuksia. Kavennukset ovat mailassa kuitenkin suorat ja symmetriset. Kanadassa mailan saa maalata, mutta valmistajatieto tulee selvitä mailasta, muutoin sitä ei pidetä tarkoituksenmukaisena peliin. Suomessa ei ole rajoitettu mailan maalaamista. Suomessa valmistettuja mailoja myydään paljon ulkomaille, muun muassa Kanadaan ja Ruotsiin.

Säännöt

Ringeten säännöt on kehitetty naisten ehdoilla, koska ringette on naisten oma urheilulaji. Taklaaminen ja kontaktipelaaminen on täysin kielletty. Ringette onkin nimenomaan taito- ja älylaji eikä voimalaji. Taklauksista, koukkaamisista, kamppaamisista yms. fyysisistä rikkeistä rangaistaan. Viivarikkomuksista saa vastapuoli aloituksen. Ringeten säännöt korostavat yhteispeliä, sillä siniviivat saa ylittää vain syöttämällä rengas viivan yli toiselle pelaajalle. Joukkueeseen kuuluu vähintään seitsemän pelaajaa, joista kentällä on yhtä aikaa maalivahti sekä viisi kenttäpelaajaa. Vaihdot tapahtuvat SM-, B/N-, C- sekä D-ikäluokissa ns. lennossa ja sitä alemmissa vaihtokellon mukaan.

Ringeten olennaisimmat säännöt liittyvät sini- ja ringetteviivaan sekä maalivahdin alueeseen. Rengas tulee siirtää siniviivan yli edetessä toiselle pelaajalle, eikä pelaaja, joka siniviivan toisella puolen kosketti rengasta, saa ottaa sitä haltuunsa siniviivan toisella puolella ennen kuin toinen pelaaja on koskettanut rengasta tai pitänyt sitä hallussaan. Molempien siniviivojen yli ei saa edetä yhdellä syötöllä, vaan rengasta tulee koskettaa kaikilla alueilla. Siniviiva kuuluu sitä rajoittavaan alueeseen, joten viivan päältä rengasta saa pelata rengasta, ellei siitä seuraa edellä kuvattua siniviivarikettä. Ratkaisevaa on aina renkaan sijainti, ei pelaajan. Ringetteviivat rajaavat päätyaluetta. Päätyalueelle saa mennä enintään kolme kenttäpelaajaa kerrallaan kummastakin joukkueesta, ja puolustuspäässä saa lisäksi olla maalivahti. Maalivahdin poisoton aikana maalivahdin voi korvata yhdellä kenttäpelaajista, jolloin alueelle saa mennä tästä joukkueesta neljä pelaajaa. Maalivahdin alue on rajattu niin, että alueella voi pelata vain maalivahti.

Luistelutaito ja peliäly ovat ringettepelaajan tärkeimmät taidot, ja ringette onkin parhaimmillaan hyvin vauhdikasta katseltavaa. Ringetteä voidaan pelata missä tahansa sääntöjä soveltaen. Se sopii kaikille iästä ja koosta riippumatta.

Ringettejoukkueessa on vähintään seitsemän ja enintään 20 pelaajaa, joista vähintään yhden tulee olla maalivahti. Kanadassa joukkueen koko on rajattu korkeintaan 18 pelaajaan. Kentällä on samanaikaisesti enintään viisi kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti kummastakin joukkueesta. Suomessa ringetteottelu koostuu neljästä 15 minuutin tehokkaan peliajan erästä. Kanadassa ottelu on hieman lyhyempi, ja kokonaispeliaika on 40 minuuttia. Vuodesta 2020 kanadalainen ringetteottelu on voitu pelata joko kahdessa tai neljässä erässä, aikaisemmin peliaika oli jaettu kahteen erään. Junioreilla ja erilaisissa harrastesarjoissa ottelun pituus voi vaihdella virallisesta ottelun pituudesta.

Ringeten maailmanmestaruuskilpailut

Pääartikkeli: Ringeten maailmanmestaruuskilpailut

Ringeten maailmanmestaruuskilpailut ovat Kansainvälisen Ringetteliiton (International Ringette Federation - IRF) järjestämät turnaukset, joita on pidetty vuodesta 1990 lähtien. Ensimmäinen MM-kilpailu järjestettiin Kanadassa, ja siihen osallistui kuusi kanadalaista joukkuetta sekä Suomen ja Yhdysvaltojen maajoukkueet.

Muut kansainväliset kilpailut

Euro Tour 1998

Vuoden 1998 MM-kilpailujen sijasta pelattiin viiden ottelun Euro Tour -kiertue. Vastakkain otteluissa olivat Suomi ja Kanada. Suomi voitti ottelusarjan voitoin 3-2. Euro Tour -otteluita pelattiin Suomessa Turussa ja Helsingissä, Ruotsissa Göteborgissa, Saksassa Osnabrückissa ja Ranskassa Colmarissa.

Seurajoukkueiden maailmanmestaruuskilpailut - World Cup

World Cup pelattiin vuosina 2008 ja 2011. Mukana oli joukkueita Kanadan liigasta (NRL), Suomen SM-sarjasta ja Ruotsin Dam-SM-sarjasta. Suomessa tapana oli, että SM-sarjan kolme parasta joukkuetta saivat paikan WCC -kilpailuun.

Seurajoukkueiden maailmanmestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2008 Sault Saint Mariessa, Kanadassa. Mukana oli neljä kanadalaisjoukkuetta ja kaksi joukkuetta Suomesta. Turnauksessa pelattiin molempien maiden omista säännöistä poiketen neljä kahdentoista minuutin neljännestä, kahden neljänneksen muodostaessa yhden erän.

Kanadan silloinen hallitseva mestari Cambridge Turbos voitti finaalissa LuKi -82:n 6-3. Cambridge oli kilpailussa ylivoimainen ja voitti kaikki ottelunsa. Pronssia otti EKS Espoo. Turnauksen pistepörssin voitti Luvian Elina Raesola, joka mätti alkusarjassa tehot 13+13 sekä välierissä ja loppuottelussa 5+2. Suomalaiset valloittivat pistepörssin seuraavatkin sijat, sillä toiseksi sijoittui Luvian Kirsi Pukkila (9+9), kolmanneksi Espoon Eevi Kaasinen (10+5) ja neljänneksi Luvian Anna-Kaisa Raesola (6+8). Maalivahtien tilastoissa ykköspaikan vei Cambridgen Meghan Pittaway, mutta Luvian Carita Friman sijoittui toiseksi ja Anna Näkki kolmanneksi. Espoon maalivahdeista Heidi Ahlberg oli tilastojen nelonen ja Laura Pohjaniemi kuudes.

2011 seurajoukkueet kilpailivat Turussa. Seurajoukkueiden MM-finaali on toisinto samaisen kevään SM-sarjan loppuottelusta, sillä seurojen maailmanmestaruudesta taistelivat Suomen mestari RNK ja hopeamitalisti LL-89. Pronssiottelussa LuKi-82 ja Kanadan silloinen hallitseva mestari Cambridge Turbos kohtasivat taas toisensa.

Vuonna 2014 turnaus oli määrä järjestää Ruotsissa, mutta turnaus jouduttiin perumaan rahoituksen puuttumisen takia. Kanadasta ei osallistunut lainkaan joukkueita seurajoukkueiden MM-kilpailuihin 2014, minkä vuoksi turnaus peruttiin.

Ringette Suomessa

Suomessa on 35 ringetteseuraa, ja lisäksi kolme erotuomariyhdistystä.

Suomessa on ollut kaksi ringettelukiota, Tuusulassa ja Keravalla. Tällä hetkellä lukioiden urheilulinjojen lajivalikoimassa ringette ainakin Järvenpäässä.

Kilpasarjat Suomessa

Suomessa kilpailukausi on 1.5.-30.4. Valtakunnallisia kilpailusarjoja on neljä: SM-sarja, Ykkössarja, B-nuorten sarja sekä keväisin järjestettävä C-nuorten SM-turnaus.

SM-runkosarja pelataan loppuvuodesta. Sarjassa parhaiten menestyneet jatkavat SM-jatkosarjaan kilpailemaan Suomen mestaruudesta. SM-runkosarjassa heikoiten suoriutuneet siirtyvät SM-karsintasarjaan, johon Ykkössarjan menestyneimmät joukkueet tulevat haastajiksi.

Junioritoiminta Suomessa

Ringette tarjoaa liikunnan ja yhdessä tekemisen riemua kaiken ikäisille, ja lajin voikin aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Nuorimmille järjestetään luistelu- ja ringettekouluja, joissa opetellaan luistelutaitoja leikkien avulla.

Lasten ja junioreiden aluetoimintaa pyöritetään aluetyöryhmien voimin. Alle 11-vuotiaat (G- ja F-juniorit) pelaavat alueellisia turnausmuotoisia sarjoja, 11-14-vuotiaat (E- ja D-juniorit) pelaavat alueellisia sarjoja.

Miesten ringette

Alkuperäisistä säännöistä lajiin on jäänyt elämään sääntörajoitukset, jotka rajoittavat virallisen kilpailutoiminnan vain tytöille ja naisille.

Suomessa ei kilpatasolla ole kaikille avoimia tai sekasarjoja. Mieten ringettejoukkueet ovat siitä huolimatta kuitenkin yleistyneet harrastamismielessä, ja esimerkiksi Hyvinkäällä ja Espoossa on miehille suunnattua ringettetoimintaa. Hyvinkäällä miesten joukkue Kylmärinki on toiminut vuodesta 2013. Espoon Kiekkoseuran Tikku-ukot on seuran 2018 perustama harrastejoukkue miehille.

Suomen Ringetteliitto

Suomen Ringetteliitto ry perustettiin 5.5.1983 Turussa. Ennen oman lajiliiton perustamista suomalainen Leijona-Seura ry tuki jääkiekon ohella myös ringeten lajinlevitystä. Leijona-Seuran toiminnanjohtaja, jääkiekkovalmentaja ja jääkiekon SM-liigan perustaja Seppo Helle otti ringeten asiakseen ja yhteistyössä Wahlstenin kanssa he pyrkivät levittämään lajia ja strukturoimaan toimintaa. Helle toimi aluksi Ringetteliiton väliaikaisena toiminnanjohtajana oman päätyönsä ohella, josta siirtyi myöhemmin perustetun lajiliiton hallitukseen.

Suomen Ringetteliitto ry päätettiin purkaa 29.11.2014 pidetyssä syyskokouksessa, ja ringeten ja kaukalopallon lajiliitot yhdistettiin. 1.1.2015 alkaen ringeten toiminta jatkui yhteislajiliiton muodossa Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry:n (SKRL) alaisuudessa. Muutaman vuoden yhteiselon jälkeen lajiliitoissa päädyttiin kuitenkin toimimaan erillisinä liittoina, ja yhteinen lajiliitto päätettiin purkaa kesällä 2020 pidetyssä kevätkokouksessa. 1.1.2021 lähtien ringeten lajitoiminnot jatkuivat jälleen Suomen Ringetteliitto ry:n alaisuudessa.

Historia

Ringette on kehitetty Ontariossa. Harrastus levisi synnyinmaassaan nopeasti, ja erilaisia ringettejärjestöjä perustettiin tasaiseen tahtiin. Kanadan valtakunnallinen lajiliitto Ringette Canada perustettiin Kanadan kansalliseksi keskusjärjestöksi 1974.

Suomeen ringette tuotiin Juhani Wahlstenin toimesta 1979, ja Suomi oli ensimmäisiä Euroopan maita, joissa ringetteä pelattiin.

Wahlsten toi valmentamaansa TPS:n Lokit -juniorijääkiekkojoukkuetta fanittaneille tytöille Kanadan-matkaltaan ringetterenkaan 23.1.1979 tavoitteenaan saada tytöt mukaan urheilun ja liikunnan pariin. Jo ennen tätä Wahlsten oli valmentanut samoille tytöille jääkiekkoa vuoden verran, ja tammikuun lopun harjoituksissa mailat käännettiin ylösalaisin ja kokeiltiin ringuetteä. Myöhemmin suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintui "ringuetten" sijaan englanninkielinen muoto ringette.

Ringeten lajinlevitys ja alkutaival Suomessa oli Wahlstenin ansiosta päämäärätietoista ja yhteistyöhön perustuvaa: jo kevättalvella 1979 Wahlsten toi Suomeen kanadalaiset ringettevalmentajat Evelyn Watchonin ja Wendy Kingin perehdyttääkseen uusia harrastajia syvemmälle lajin pariin. Wahlsten oli puolisoineen liikunnanopettajana Turussa Aurajoen Yhteiskoulussa, ja heidän kauttaan ringetteharjoituksiin saapui pian noin 40 harrastajaa. Vuodenvaihteessa 1979-80 kanadalaisjoukkue vieraili Suomessa harjoitusotteluiden ja tutustumisen merkeissä ja toi mukanaan Suomeen ensimmäiset ringettemailat. Suomen ensimmäinen ringettejoukkue Turun Siniset oli ensimmäinen joukkue Kanadan ulkopuolella, ja joukkueen kapteenina toimi Jaana Rantala. Turusta toiminta laajeni Naantaliin, Turkuun, Uuteenkaupunkiin, Lahteen ja pääkaupunkiseudulle, joissa ringettetoiminta edelleen on eloisaa.

Toiminta oli aluksi turnausmuotoista, ja ensimmäiset ringetteturnaukset Suomessa järjestettiin kevättalvella 1980 Uudessakaupungissa ja 13.12.1980 Turussa. Uudenkaupungin turnaus oli vuosittain keväällä järjestetty suomalaisen ringeten huipputurnaus, ja vuonna 1981 Turun Siniset korvannut Turun Ringette ry (perustettu syyskuussa 1981, yhdistyi 2022 TuTon urheilutoiminnan alaisuuteen) alkoi järjestää Suomi-turnausta, johon osallistuivat kaikki suomalaiset ringettejoukkueet. Suomi-turnaus toimi karsintana Uudenkaupungin turnaukseen, ja oli samalla suomalaisten ringettetoimijoiden yhteistapaaminen, jolla pyrittiin korostamaan ringeten iloisen harrastamisen tavoitetta. Vuoteen 1985 mennessä ringette oli kasvanut niin laajaksi, ettei Suomi-turnaukseen enää ollut mahdollista koota kaikkia ikäluokkia samanaikaisesti. Otteluita pelattiin kahdella sisä- ja ulkojäällä yli sadan ottelun verran.

Kaudella 1987-1988 aloitettiin valtakunnallinen sarjatoiminta. Kiinnostuksen laajetessa kokeiltiin erilaisia vaihtoehtoja toiseksi sarjaportaaksi, ja 2008 aloitettiin Ykkössarja. Ringeten Ykkössarja ja SM-sarja olivat aluksi toisistaan kokonaan erilliset sarjat, mutta nopeasti siirryttiin muotoon, jossa Ykkössarjasta on mahdollista nousta SM-runkosarjaan.

Sääntöjen kehittyminen

Suomessa noudatetaan pitkälti ringeten kansainvälisiä sääntöjä. Sääntöihin tehdään laajemmat päivitykset neljän vuoden välein, ja pienempiä sääntö- ja toimintatapamuutoksia voi tulla kesken muutosprosessikaudenkin.

Alkuperäiset säännöt ringetteen luotiin Ontariossa vuonna 1965. Alueellisten liittojen perustaminen synnytti Kanadassa tarvetta yhtenäisistä säännöistä. Nykyisin säännöt arvioidaan myös Kanadassa neljän vuoden välein.

Kaudella 2010-2011 Suomessa siirryttiin Kansainvälisen Ringetteliiton mukana nykyiseen peliaikaan, jossa ottelu kestää 4 x 15 min. Erien välissä on erätauot, joista toisen ja kolmannen erän välinen on auko on 15 minuuttia. Tätä ennen ottelu koostui kolmesta 20 minuutin erästä. Muutosta kokeiltiin ensin B-juniorisarjassa, jossa neljästä erästä koostuva ottelu sai myönteisen vastaanoton.

Katso myös

• Ringeten maailmanmestaruuskilpailut
• Ringeten SM-sarja
• Suomen Ringetteliitto

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ringette Wikimedia Commonsissa

• Kansainvälisen Ringetteliiton sivut (englanniksi)
• Suomen Ringetteliiton sivut
• Ringette Canada
• Svenska Ringetteförbundet