Uurasjärvi (Virrat)
| Uurasjärvi | |
|---|---|
 Venesatama Kotalassa Uurasjärven Niittysaaren edustalla |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Virrat |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48) |
| Laskujoki | Kauhaselkä [1] |
| Järvinumero | 35.481.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,7 m [1] |
| Rantaviiva | 77,638 km [2] |
| Pinta-ala | 8,50585 km² [2] |
| Tilavuus | 0,06491537 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,63 m [2] |
| Suurin syvyys | 33 m [2] |
| Saaria | 47 [1] |
 Uurasjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Uurasjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Virroilla Pihlajaveden reitillä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 851 hehtaaria eli 8,5 neliökilometriä. Se on 7,7 kilometriä pitkä ja 5,8 kilometriä leveä. Järvi muodostuu kahdesta järvenosasta, joita erottaa toisistan noin neljä kilometriä pitkä Paloniemen kärkeen päättyvä niemi. Niemessä sijaitsee Niemikylä, josta on pääsy kummallekin järvenosalle. Järven läntistä osaa kutsutaan Uurasseläksi ja sen itäistä osaa tavallisesti vain Uurasjärveksi. Järven vesi jatkaa jatkaa matkaansa Kauhaselän (56 ha) kautta ensin Hauhusselälle ja sitten Tarjanteeseen. Kauhaselkä muistuttaa pikemminkin kapeaa järveä kuin lasku-uomaa, mutta sen myötä vedenpinta kuitenkin alenee noin 60 senttimetriä.[2][1]
Uurasselällä on pitkä ja kapea muoto, mutta sillä on runsaasti lahtia ja niemiä. Selän pohjoispäässä etelään työntyy Pitkäniemi, jonka vasemmalle ja oikealle puolille jää kaksi kapeaa ja pitkää lahtea. Lakkautetun Haapamäki–Pori-rautatieosuuden pengerosuudet katkaisevat lahdenpohjat lähes omiksi järvenosiksi. Läntinen Kotalahti katkeaa sekä rautatien että valtatien 23 takia Apajalahdeksi ja Härkäpohjanlahdeksi, jotka ovat kuin itsenäiset järvet. Samoin käy rautatien vuoksi itäiselle Kauhalahdelle, jonka pohjoispää Kavonlahti muodostaa oman järven. Paloniemen lounaispäähän jää Syvälahti, joka on sen lahdista levein. Järvenosat yhdistää toisiinsa alle 100 metriä leveä mutta 500 metriä pitkä Palosalmi.[1]
Itäinen järvenosa alkaa Palosalmesta työntymällä ensin etelään päin 1,5 kilometriä pitkällä ja pohjastaan kapenevalla Takalahdella. Itäinen järvenosa jakaantuu pohjoisessa sekä Ohtimuksen niemen että Keltasalon ja Sossan saarten vuoksi pieniin osiin. Pienet järvenselät ovat nimeltään Laalukka, Haaposelkä ja Koivuselkä. Koivuselältä työntyvät etelään Pitkälahti ja Ahtaanlahti, sekä itään matala Koivulahti. Haaposelkä jää Keltasalon ja Ohtimuksen väliin. Laalukasta pääsee etelään Ohtimuksen viereistä salmeä myöten, pohjoiseen Sossansalmen ja Syväsalmen kautta, sekä itään Haapaselälle. Keltasalon koillispuolelle jää Korhosselkä, josta työntyy pohjoiseen rautatien penkereen taakse Kortesalmen lahtimainen laajentuma, luoteeseen rautatien penkereen taakse Maatianlahden järvimäinen osa, ja etelään Keltasalon viereistä salmea myöten Koivuselälle.[1]
Järvessä on kartan mukaan 47 saarta. Suurin niistä on Keltasalo, joka on 1,9 kilometriä pitkä ja 900 metriä leveä. Sen pinta-ala on kartasta mitaten noin yksi neliökilometri. Sen vieressä itäpuolella sijaitseva Sossa on toiseksi suurin saari. Se on 1,0 kilometriä pitkä ja noin 400 metriä leveä. Sen pinta-ala on arviolta 23 hehtaaria. Järven itäosan muita nimettyjä saaria ovat pohjoisessa Korhosselällä Ollinsaari, Haasiasaari, Niittysaari, Lammassaari, Pikku Pääskynluoto ja Iso Pääskynluoto sekä salmessa Raatosaari. Koivuselällä sijaitsevat Pieska, Karjunsaari, Nuottisaari ja Huhtisaari. Haaposelkä jää Pieskan ja Pieni Haaposaaren väliin. Siellä ovat vielä Pitkäsaari ja Karisaari. Laalukan saaria ovat pohjoisessa Kallio-Sorri ja Pelto-Sorri, Ohtimuksen kohdalla Niittysaari, Konisaari, Kirrisaari, Haukikari, sekä etelässä Kotalahdella Rapatti, Mökkelisaari ja Teinikari. Uurosselän saaria ovat etelästä lukien Viitasaari, Mäntysaari, Jyväsaari, Hulponsaari, Mäntysaaret, Majakari ja Kaitasaari. Monilla niemillä on saari-nimikse, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että järvellä on toteutettu järvenlasku.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 65 miljoonaa kuutiometriä eli 0,065 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 7,6 metriä ja suurin syvyys on 33 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pitkäniemen edustalla, missä alkaa Kaitasaaresta ja jatkuu kaakkoon Takalahteen pitkä syvänne. Toinen pitkä syvänne alkaa Laalukan pohjoispäästä ja se jatkuu etelään Takalahteen asti. Myös Keltasalon pohjoispuolelta alkaa ja saaren itäpuolelta jatkaa etelään Koivuselälle oma syvänne.[2][1] Järven rantaviivan pituus on 78 kilometriä. Järven rannoilla sijaitsevat Kotalan kylä sekä Soininmäenperän, Simoskylän, Niemikylän, Kotalahden ja Korhoskylän kulmakunnat. Järvellä asutus on pääsääntöisesti haja-asutusta, joskin Kotalassa sen asutus on kylämäisempää. Järven rannoille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja [3]. Niille johtaa tiet valtatieltä haarautuvilta yhdystieltä 14363, Niemikylän tieltä, seututieltä 346, yhdystieltä 14361 ja Siikaperän tieltä.[2][1][4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvellä on kallioisia ja jyrkänteisiä rantoja, jotka on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Huomion arvoisia ovat myös kallioiset metsä, joissa jäkäliköt ovat poikkeuksellisen edustavia. Näitä suojelemaan on perustettu pinta-alaltaan 512 hehtaarin kokoinen Natura 2000 -suojeluohjelman suojelualue (SCI, FI0355004). Se käsittää Takalahden ja sen ympäröivät metsäalueet, Ohtimuksen ja sen niementyven alueet sekä siitä länteen salmea reunustavat rannat.[5]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihlajaveden reitillä on merkitty melontareitti.[6]
Järvessä on elinvoimainen muikkukanta. Järveen on istutettu kuhaa, planktonsiikaa ja jokirapua. Järven siikasaaliit ovat kuitenkin satunnaisia. Rapuistutukset eivät ole onnistuneet yläjuoksun rapuruton vuoksi, mutta järvestä on pyydetty jonkin verran täplärapua.[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.48), jonka Uurasjärven alueeseen (35.481) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,7 metriä mpy.[1][7]
Valuma-alue saa pääosan vedestään Pihlajaveden reitin yläpuolisilta alueilta sekä omalta alueeltaan. Yläpuoliset vedet tulevat Jyrkeejärvestä (286 ha) Vironjokea myöten Kitus- ja Vehmasjärven (49 ha) kautta Kotalan Kortesalmeen. Uurasjärven alueella on 38 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, joista 18 laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä suoraan järveen laskevat Koivujärvi (11 ha), jonka laskuoja on Koiraoja, Ohtimuslammi (3 ha), joka laskee järveen Ohtimuksen niemestä, Säynävälammi (3 ha), Kavonlahti (8 ha), joka on rautatien erottama järvenosa, sekä Sorsanlammi (2 ha) ja Sinilammi, jotka laskevat Laalukkaan, ja vielä Valkiainen (38 ha), joka on laajemman valuma-alueen pääjärvi. Valkiaisen kautta laskee useita järviä. Siihen laskee etelästä Sysilammi, Pihlajalammi, Luomanlammi ja Syväjärvi (17 ha). Kortessalmeen laskee luoteesta lyhyt reitti, jonka pääuoman Kiikkaojan varrella ovat seuraavat järvet alajuoksulta lueteltuina: Alainen-Kinko (3 ha), Kotajärvi, Iso-Kinko (12 ha), Yläinen-Kinko, Kiikkajärvi ja Saarisjärvi (16 ha). Tähän reittiin laskee kuitenkin sen varrelta muita järviä. Yläinen-Kinkoon laskee lännestä Ilvesjärvi (17 ha), jonka kautta laskevat myös Alainen Niinilammi ja Yläinen Niinilammi. Saarisjärveen laskevat Ruokosjärvi (10 ha) ja Isojärvi (28 ha). Koivujärveen laskee ylempää vielä Iso-Palannes (14 ha), Vähä-Palannes, Hirvijärvi (13 ha) ja Kotajärvi (5 ha) itäistä reittiä sekä Hankalampi (7 ha) ja Ahvenlampi eteläistä reittiä myöten.[7]
Uurasjärven länsirannasta Hulponsaaren takaa alkava järvimäinen Kauhaselkä (56 ha) on sen lasju-uoma Tarjanteeseen.[1][7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihlajaveden reitillä tehtiin joskus 1962-luvulla uittoväylien perkauksia, jotka vaikuttivat myös reitin järvien vedenpinnan korkeuteen. Järvellä on jo toteutettu vuonna 2010 vedenpinnan korkeuden ennallistus.[3][8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Uurasjärvi, Virrat (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2017.
- ↑ a b c Virtain kalastusalue: Pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma (2013–2020), s. 18–19, 2011, viitattu 10.1.2018
- ↑ Uurasjärvi, Virrat (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ ympäristö.fi: Uurasjärvi, 15.8.2013, viitattu 9.1.2018
- ↑ Melontareitti: Pihlajaveden reitti, viitattu 10.1.2018
- ↑ a b c Uurasjärvi (35.481.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2017.
- ↑ Heinämäki, Larissa & Heinonen, Eero: Mielipide; Pengertien rakentaminen Sossansalmeen ja sillan rakentaminen Uurasjärven Syväsalmeen Virtain kaupungin Uuraisten kylässä., 2010, viitattu 10.1.2018