Minni Matikainen

Museot ovat historiallisesti toimineet identiteettien, normien ja valta-asetelmien rakentajina, tulkitsijoina ja muokkaajina. Nykypäivänä museoissa suhtaudutaan kuitenkin usein kriittisesti niiden historialliseen rooliin. Yhä useammin museoissa pyritään toimimaan yhteiskunnallisen muutoksen tuottajina ja hyödynnetään toisinaan jopa aktivistisia toimintatapoja. Vaikea kulttuuriperintö, sen herättämät epämukavat tunteet ja niiden käsittelytavat näyttäytyvätkin nykyajan museotyön keskeisimpinä kysymyksinä. Niiden käsittelyyn sisältyy kuitenkin ristiriitoja, jotka voivat herättää epämukavuutta sekä museokävijöissä että museoalan toimijoissa. Heinäkuussa 2023 käynnistynyt nelivuotinen Epämukava museo – Kohti turvallisia, rohkeita tiloja -tutkimushanke syntyi tarpeesta ymmärtää syvemmin museon asemaa vaikeiden aiheiden käsittelijänä analysoimalla erityisesti museovieraiden kokemia epämukavuuden tunteita ja tunteiden aiheutumisen syitä. Vaikka kä...

Käsitykset oppimisesta ja opettamisesta ovat kasvatusalan ydinkysymyksiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Jyväskylän yliopiston luokanopet-tajakoulutuksessa esiintyviä käsityksiä hyvästä opiskelijasta ja hyvästä koulut-tajasta sekä näiden käsitysten taustalla vaikuttavia oppimiskäsityksiä. Tutki-muksessa selvitettiin myös, muuttuvatko nämä käsitykset opintojen myötä. Lisäksi oppimiseen ja opettamiseen liittyvien käsitysten merkityksiä tarkasteltiin laajemmin luokanopettajakoulutuksen kulttuurin ja koulun kehittämisen näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin luokanopettajaopiskelijoilta ja heidän kouluttajiltaan avoimista kysymyksistä koostuvilla kirjallisilla kyselyillä. Aineistoa kerättiin sekä opintojaan aloittavilta opiskelijoilta että maisterivaiheen opiskelijoilta. Aineisto kerättiin lukuvuoden 2013–2014 aikana ja se koostui yhteensä 149 vastauksesta. Aineiston analysoinnissa sitouduttiin aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Tutkimuksessa selvisi, että luokanopetta...

In this article, we studied how well teacher education in Finland is able to answer the changing needs of the contemporary world. More precisely, we focussed on the question of how well an alternative teacher education model guides teacher students’ agency towards a transformational view of the teaching profession, making it possible for schools to enable social change. This question was studied in the framework of critical social pedagogy. The data for this article was collected ethnographically by observing meetings in the Critical Integrative Teacher Education (CITE) programme at the University of Jyväskylä in 2015–2017. The analysis is based on a theoretical background in which we outline two different discourses on the concept of teachers’ agency. The first promotes schools’ role in conservation; teachers are expected to educate obedient and uncritical citizens to maintain steady economic growth. The second discourse is defined as critical and emancipatory, where the education ...

Artikkelissa tarkastellaan akateemisen maailman reunaehtoja, joihin väitöskirjatutkijat törmäävät tohtoriopinnoissa sekä sitä, millaisia erilaisia polkuja asiantuntijuuteen reunaehdot viitoittavat. Tohtorikoulutusta asiantuntijuuden rakentumisen kontekstina on aiemmin tarkasteltu eri osa-alueiden, kuten ohjauksen tai rahoituksen, näkökulmasta. Sen sijaan tässä artikkelissa tavoittelemamme holistinen, yksilöllisiä ja systeemisiä ehtoja yhdistävä tarkastelu on ollut vähäistä. Tutkimuksen aineisto koostuu Tietoarkiston avulla kerätyistä väitöskirjatutkijoiden (N = 54) kirjoitelmista, joissa he kuvaavat kokemuksiaan asiantuntijana toimimiseen sisältyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi tuotti kuvaukset akateemisessa maailmassa toimimiseen vaikuttavista systeemisistä ja henkilökohtaisista reunaehdoista. Reunaehdot muovaavat väitöskirjatutkijan kokemusta asiantuntijuuden rakentumisesta ja vaikuttavat mahdollisten akateemisten polkujen muodostumiseen. T...

Tarkastelemme artikkelissa jännitteitä koulutusyhteisöjen työkulttuureissa. Lähestymme aihetta opettajankoulutuksen kehittämiseen orientoituneesta koulutusmallista valmistuneiden opettajien kokemusten avulla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on 13 puolistrukturoitua yksilöhaastattelua, jotka kerättiin koulutusmalliin osallistuneilta opettajilta. Teoriasidonnaisessa sisällönanalyysissa keskityttiin yhteisön työkulttuuriin etsien myös sen vaikeammin havaittavia elementtejä, Scheinin (2017) sanoin perusolettamuksia. Tarkastelemme, miten yhteisöllisen ja kriittistä ammatillisuutta tukevan koulutusmallin anti on koettu ja miten sen vaikutukset ovat näyttäytyneet työelämässä. Tutkimuksemme nostaa keskiöön koulutuksen tuoman osaamisen ja työelämän käytäntöjen välisiä jännitteitä ja ristiriitoja. Merkitykselliseksi koettiin etenkin pitkäkestoinen ryhmäprosessi, joka on auttanut tiedostamaan koulutusyhteisöjen sosiaalisesti rakentuvia merkityksiä. Niiden havaitseminen, saati muuttaminen, o...

In this article, we studied how well teacher education in Finland is able to answer the changing needs of the contemporary world. More precisely, we focussed on the question of how well an alternative teacher education model guides teacher students’ agency towards a transformational view of the teaching profession, making it possible for schools to enable social change. This question was studied in the framework of critical social pedagogy. The data for this article was collected ethnographically by observing meetings in the Critical Integrative Teacher Education (CITE) programme at the University of Jyväskylä in 2015–2017. The analysis is based on a theoretical background in which we outline two different discourses on the concept of teachers’ agency. The first promotes schools’ role in conservation; teachers are expected to educate obedient and uncritical citizens to maintain steady economic growth. The second discourse is defined as critical and emancipatory, where the education ...