Taj Mahal
Tadž Mahal (hindikse ताज महल, urdukse تاج محل) on mauzolei, kudai sijaiččou Agras Uttar Pradešan ozavaldivos Indies. On nostettu Suurmongouloin valdukunnan halliččii Šah Džahanan käskyn mugah mustokse synnytykses kuolluole mučoile Mumtaz Mahalale. Šah Džahan on sežo pandu mauzoleih mučoin vierele. Valgies mramoras luajitun mauzolein ližäkse arhitektuurukogonažuoh kuuluu puusto, veräi, mečet’, gost’ukodi. Mauzolei on čomendettu arvokivil da kalligruafiel.
Tadž Mahalua pietäh nygöi indoisluamilazen arhitektuuran suurimannu suavutuksennu. Čomuon periä se on nimitetty Unescon muailmanperindöobjektakse. Mauzolei allettih nostua vuonnu 1632 da lopiettih vuonnu 1653. Sen nosti 20 000 neruo da muasterii. Srojimisty ohjai arhitektoroin nevvosto, kuduah kuultih Dešenov Anu, Makramat Hana da Ustad Ahmad Lahauri. Piäarhitektorannu pietäh Lahaurie, ga toizen versien mugah piäarhitiektorannu oli Isa Muhammed Efendi.
Kirvesmiehii tuodih ruadomuale kogo Suurmongouloin valdukunnan alovehel sego Keski-Aazies da Iranas. Tadž Mahal on nostettu enne muudu valgies mramoras, ga sih on käytetty ližakse 22 kallistu kiviluaduu. Rakendusaineh tuodih eri puolilpäi Indie da Keski-Aaziedu tuhanden slonan selläs. Valgiedu mramorua tuodih Makranas, Radžasthanas, ruskiedu hiekkukivie Fatehpur Sikiris, jašmua Pundžabas, nefritua Kitais, safirua Sri Lankas, hiildy Arabies da almuazoi Pannas.