San Marino

San Marinon Vauvhembaine Tazovaldkund
Serenissima Repubblica di San Marino
Flag;	Valdkundznam;
Pälidn	San Marino
Eläjiden lugu (2018)	33,779 ristitud
Pind	61 km²
Kel'	italijan
Valdkundan pämez'	kaks' regentkapitanad,; kudambid valitadas kerdan pol'vodes
Päministr	eile olmas
Religii	hristanuskond
Valüt	evro (EUR) (€)
Internet-domen	.sm
Telefonkod	+378−0549, +3786
Aigvö	tal'vel UTC+1,; kezal UTC+2

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

San Marino, oficialine nimi — San Marinon Tazovaldkund, täuz' nimituz om San Marinon Vauvhembaine Tazovaldkund (ital.: Serenissima Repubblica di San Marino), om valdkund Evropan suves. Pälidn — ühtennimine San Marino — sijadase valdkundan keskuzpalas. Ei ole EÜ:n i PAKO:n ühtnii, no mülüb evron zonha.

Etimologii

Hristanuskoi ph. Marin om San Marinon alusenpanijaks. Valdkund om nimitadud hänen oiktastuseks.

Istorii

Vn 301 3. päiväl sügüz'kud San Marino tedištoiti ripmatomut Rimalaižes imperijaspäi.

Valdkundan üks'jäine Konstitucii^[3] (sen päpala nimitase ital.: Leges Statutae Republicae Sancti Marini) tuli väghe vn 1600 8. päiväl redukud, se om väges voziden 1974 i 2002 vajehtusidenke.

Geografijan andmused

San Marino om mavaldkundröunoiš Italijanke kaikiš poliš. Ühthine röunoiden piduz — 39 km. San Marino om mererandatoi valdkund.

Valdkund sijadase Apenninoiden pol'sarel, koumepäižen Monte Titano-mägimassivan suvipäivlaskmaižel pautkel. Sen kaikiš korktemb čokkoim om 749 m valdmeren pindan päl. Kall'massivad ottas valdkundan territorijan nell' videndest. Eile tazangištoid i järvid. Znamasižed joged oma Aus, Marano, San Marino.

Klimat om Keskmeren subtropine pehmed, ei oleskele lujad räkad. Keskmäine lämuz kezal om +24 C°, tal'vel — +4 C°. Paneb 800..900 mm sadegid vodes, sügüzel-tal'vel tobjimalaz.

Londuseližed pävarad oma sauvondkivi, saved, mec.

Politine sistem

Ohjandusen form om unitarine konstitucine parlamentine tazovaldkund. Nece om kaikiš amuižemb tazovaldkund mail'mas. Valdkundan pämehed oma kaks' regentkapitanad (ital.: Capitani reggenti) — mugoi järgenduz jätktase vspäi 1243. Parlament valičeb heid pol'vodeks, valdatusiden strok zavodiše sulakun 1. päiväl da redukun 1. päiväl. Om 10 sekretariatad ohjastuseks. San Marinon röunantagaižiden azjoiden da politikan sekretariatan pämez' om Luka Bekkari vs 2020 vilukun 7. päiväspäi, hän tegeb äi päministran funkcijoišpäi.

Parlament om üks'kodine Sur' Generaline Nevondkund (ital. Consiglio Grande e Generale). Se kogoneb 60 ühtnijaspäi, heiden valdatusiden strok om nell' vot. Ühtele partijoišpäi i blokoišpäi pidab olda enambuses (ühtnijoiden enamba pol't) valičendoiden satusidme.

San Marinon parlamentan ühtnijoiden järgenduseližed pävaličendad oliba vl 2019 ühtel tural (8. tal'vku), kahtenz' tur tegihe fakul'tativižeks vn 2019 kezakun referenduman jäl'ghe. Valdkundan pämehed-regentkapitanad oma Oskar Mina i Paolo Rondelli vs 2022 heinkul 1. päiväspäi.

Administrativiž-territorialine jagand

Kacu kirjutuz: San Marinon administrativiž-territorialine jagand.

San Marinos om ühesa lidnankundad (municipališt ühtnikad, ital.: castello «lidnused»).

Eläjad

Vl 2012 valdkundan eläjiden lugu oli 32,576 ristitud.^[4]

San Marinos elädas sanmarinolaižed (80%), italijalaižed (19%). Sen ližaks, enamba 13 tuhad toižen valdkundan rahvahanikoid elädas verhiš maiš (Italii — 5,7 tuh., AÜV — 3 tuh., Francii — 1,9 tuhad, Argentin — 1,6 tuhad).

Toižed sured lidnankundad (enamba 5 tuh. ristutuid): Serravalle, Borgo Madžore. Lidnalaižiden pala om 97,5% (2020).

Ižanduz

Kožundkirjutusen EÜ:nke mödhe, San Marinole sab löda evro-rahuzid ičeze simvolidenke.

Bankoiden da varmitusen sarak otab 18,6% valdkundan kogosüdäiproduktad. Turizm om lujas šingotadud, kaikuččes vodes läz 3 mln turistoid tuldas valdkundha^[5].

Vl 2011 San Marinon päeksport oli sauvondkivi, keramik, nižu, laimad, vinad, lihaproduktad, pumaterialad, lambhan nahkad — kaik US$3,827 mln.

Elektruz importiruiše Italijaspäi.

Homaičendad

↑ San Marinon ristitišton lugun endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
↑ Edel 2002 vot San Marinon lir oli olmas.
↑ San Marinon Konstitucii omniway.sm-saital. (ital.)
↑ San Marinon ristitišt. — San Marinon ohjastuz (statistica.sm). (ital.) (angl.)
↑ Background Note (Kirjutuz): San Marino. — Evropan da Evrazijan azjoiden AÜV:oiden büro (state.gov). (angl.)

Irdkosketused

San Marino Vikiaitas

	Evropan valdkundad
	Evropan valdkundad Alamad \| Albanii \| Andorr \| Armenii¹ \| Azerbaidžan¹ \| Avstrii \| Bel'gii \| Bolgarii \| Bosnii da Gercegovin \| Čehanma \| Danii \| Estinma \| Francii \| Grekanma \| Gruzii¹ \| Horvatii \| Irlandii \| Islandii \| Ispanii \| Italii \| Kazahstan¹ \| Kipr¹ \| Latvii \| Lihtenštein \| Litvanma \| Lüksemburg \| Mad'jaranma \| Mal't \| Moldov \| Monako \| Mustmägi \| Norvegii \| Pohjoižmakedonii \| Pol'šanma \| Portugalii \| Ročinma \| Romanii \| San Marino \| Saksanma \| Serbii \| Slovakii \| Slovenii \| Suomenma \| Sur' Britanii \| Šveicarii \| Turkanma¹ \| Ukrain \| Vatikan \| Vaugedvenäma \| Venäma¹
	¹ Om Azijas mugažo.

[1] San Marinon ristitišton lugun endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)

[2] Edel 2002 vot San Marinon lir oli olmas.

[3] San Marinon Konstitucii omniway.sm-saital. (ital.)

[4] San Marinon ristitišt. — San Marinon ohjastuz (statistica.sm). (ital.) (angl.)

[5] Background Note (Kirjutuz): San Marino. — Evropan da Evrazijan azjoiden AÜV:oiden büro (state.gov). (angl.)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]