Kunta

Kunnat ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Voidaan jopa väittää, että yhteiskuntamme toimintaa on vaikea ymmärtää, ellei tunne kunnallishallinnon peruspiirteitä. Kunnilla on merkittävä rooli niin ihmisten arkipäiväisten palvelujen järjestäjinä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjinä kuin kansalaisten poliittisten vapauksien turvaamisessa ja paikallisen taloudellisen aktiivisuuden edistämisessäkin. Nykyisin kunnissa työskentelee viidesosa Suomen työvoimasta, osuus julkisista menoista on yli 80 prosenttia ja osuus bruttokansantuotteesta lähes viidennes. Kuntien johtavissa asemissa toimivilla on vastaavasti runsaasti valtaa ja vastuuta yhteisten asioiden hallinnan kysymyksissä. Aiheenamme tässä artikkelissa on kunnan johtaminen ja sen uudistuminen toimijoiden välisten hallintasuhteiden muuttuessa osana monimutkaistuvaa yhteiskuntaa. Millainen rooli kuntien johdolla on yhteiskunnassa kirjan pääteeman eli hallinnan näkökulmasta, ja kuinka se on muuttumassa? Miten kunnan johdon asema eroaa muiden organisaatioiden ja esimerkiksi yritysten johtamisesta? Miten johtaminen on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana? Miten johtamisen haasteet ja edellytykset ovat muuttumassa lähitulevaisuudessa monimutkaisuuden olosuhteissa monien murrosten, uudistusten ja ristiriitaisten kehityssuuntien keskellä? Entä millaisia ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä kuntien johtajilta edellytetään? Aloitamme näiden asioiden käsittelyn valottamalla lyhyesti kunnan yhteiskunnallista roolia, minkä jälkeen tarkastelemme lähemmin kuntajohtamista ja sen muutosta sekä ulkoistamista, kumppanuus- ja verkostosuhteita, kuntalaisten osallistumista ja kansainvälistyvää hallinnan kenttää.

Yleiset kirjastot eri puolilla maailmaa ovat alkaneet ottaa käyttöön sosiaalisen median tai Web 2.0:n tarjoamia mahdollisuuksia. Tuomme tässä artikkelissa esiin länsimaiden yleisten kirjastojen tapoja hyödyntää Web 2.0 -sovelluksia.  Artikkelin tehtävänasettelun taustalla on kysymys siitä, miten Web 2.0 muuttaa kirjastomaailmaa. Tätä yleisen tason kysymystä tarkennetaan keskittymällä kolmeen tutkimusongelmaan: (1) Millaisia Web 2.0 -sovelluksia yleiset kirjastot ovat ottaneet käyttöön viime vuosina? (2) Mihin tarkoituksiin yleiset kirjastot käyttävät Web 2.0 -sovelluksia ja mitä hyötyä niistä voidaan saada? (3) Millaisia mahdollisuuksia Web 2.0 tarjoaa yleisten kirjastojen kehittämiseen? Tutkimuksemme tärkeimpiä kohdemaita ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Australia ja Pohjoismaat, joissa näihin sovelluksiin pohjautuvat kirjasto 2.0 -kokeilut ovat edenneet pisimmälle koko maailmassa. Keskeisimmät Web 2.0:n sovellusalueet ovat lyhytviestintä, sisällön jakaminen, sosiaalinen verkostoituminen ja käyttäjien osallistaminen (crowdsourcing). Käymme näiden sovellusten osalta läpi kirjastojen parhaita käytäntöjä. Teknologisena kehyskäsitteenä käytämme termiä Web 2.0.