Inkeri Tanhua

This report summarises implications of the current operational environment for the international human rights system since the Government of Finland human rights report in 2014. The project focused particularly on four global trends (environmental change, migration, new technologies and the changing security paradigm). The project also assessed political power shifts and movements influencing the international human rights system and its actors. The scope of the study included the United Nations and its human rights council and the European Union. Since the operational context for the ruling world order has changed because of global trends and political power shifts, it is necessary to critically evaluate the potential of the international human rights system to adapt to this change. The current political climate emphasises state sovereignty over multilateralism, and the growing multipolarity and multivocality make it more difficult to reach agreements on international forums. Civil...

Tämä selvitys perustuu suomalaisten korkeakoulujen laatimiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin, jotka pyydettiin korkeakouluilta keväällä 2020. Selvitys keskittyy kuvaamaan, kuinka korkeakoulut edistävät henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta näiden suunnitelmien avulla. Lisäksi käsitellään lyhyesti sitä, kuinka suunnitelmilla edistetään opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suunnitelmista löytyy paljon innostavia ja erilaisia ideoita henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Useimmin käsiteltyjä aiheita ovat henkilöstön osalta etenkin tasa-arvoinen rekrytointi, urakehitys, palkkaus, työn ja perheen yhteensovittaminen, sekä syrjinnän ja häirinnän ennaltaehkäisy. Henkilöstön yhdenvertaisuuden ja kansainvälisyyden edistämisen toimenpiteet liittyvät useimmiten rekrytointiin tai työyhteisön kehittämiseen erilaisten yhdenvertaisuuskoulutusten avulla. Yleisesti ottaen suunnitelmissa on kuitenkin paljon parannettavaa. Suhteessa tasa-arvolain säännöksiin suurinta osaa suunnitelmista tulisi päivittää. Osa suunnitelmista ei ole tällä hetkellä voimassa, ja osasta puuttuu joku tasa-arvolain vaatima osio, kuten arvio aiempien kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta.

This report summarises implications of the current operational environment for the international human rights system since the Government of Finland human rights report in 2014. The project focused particularly on four global trends (environmental change, migration, new technologies and the changing security paradigm). The project also assessed political power shifts and movements influencing the international human rights system and its actors. The scope of the study included the United Nations and its human rights council and the European Union.

Is the Nordic welfare model gender equal or not? What kind of new challenges do the changes in the Nordic welfare policies and operating environment cause from the gender equality perspective? This essay aims to answer those questions, and provides an analysis of the current strengths, weaknesses and challenges that Nordic societies face in
realizing gender equality. The essay is based on recent Nordic literature on gender equality and welfare society and the analysis draws also on
interviews with a few researchers and other experts.

The aim of this thesis is to contribute to knowledge about the equality work in public sector organisations. Especially, my aim is to bring light into everyday experiences of doing equality work. This is achieved through interviewing equality workers in Finnish ministries. The study draws also on my personal experiences as an equality consultant. The main question I ask is: Which issues influence the content of equality work? According to feminist research, promoting equality is always a political process, which includes conflicting interests. These conflicting interests are, however, not visible in official descriptions of equality work. For example, ministries’ equality policies mostly hide the various interests under vague definitions and beautiful structures. Despite the invisibility of the tensions in written documents, equality workers describe the negotiative nature of equality work by providing examples of equality negotiations in their organisations. In my analysis I conclude that equality workers are aware of their organisations’ capacities to change and, in their work, they adapt to these limitations by choosing their strategies to do equality work accordingly. The content of equality work reflects the strategies, which are carefully chosen based on the knowledge about the organisation. I argue that this process of choosing equality strategies by equality workers is one of the overlooked factors shaping equality work in organisations.

A report about gender equality planning in public sector organizations in Finland. The work included interviewing Finnish authorities, analyzing gender equality documents and writing recommendations regarding the Finnish equality legislation.

Selvitys käsittelee sukupuolten tasa-arvon edistämistä viranomaisten toiminnoissa ja palveluissa. Selvitystä varten kerättiin tietoa ja näkemyksiä viranomaisten tasa-arvosuunnittelusta kyselyn ja haastattelujen avulla sekä analysoimalla nykyisten toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien sisältöjä. Selvitys sisältää lainsäädännön kehittämisehdotuksia.

After the amendment in 2015 the Act on Equality in between Women and Men now prohibits also discrimination based on gender identity or gender expression. The aim of this publication is to help to implement the amendment. The publication provides practical ideas about preventing discrimination and improving educational institutions, work places and public services from gender minorities' perspective.

Tasa-arvolain uudistus laajensi sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot koskemaan myös syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tietopaketti tarjoaa tasa-arvolain
uudistuksen käytäntöön viemisen tueksi tietoa sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen ja syrjinnän ennaltaehkäisyyn etenkin oppilaitoksissa, työpaikoilla ja viranomaisten toiminnassa.

Tämä selvitys perustuu suomalaisten korkeakoulujen laatimiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin, jotka pyydettiin korkeakouluilta keväällä 2020. Selvitys keskittyy kuvaamaan, kuinka korkeakoulut edistävät henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta näiden suunnitelmien avulla. Lisäksi käsitellään lyhyesti sitä, kuinka suunnitelmilla edistetään opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suunnitelmista löytyy paljon innostavia ja erilaisia ideoita henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Useimmin käsiteltyjä aiheita ovat henkilöstön osalta etenkin tasa-arvoinen rekrytointi, urakehitys, palkkaus, työn ja perheen yhteensovittaminen, sekä syrjinnän ja häirinnän ennaltaehkäisy. Henkilöstön yhdenvertaisuuden ja kansainvälisyyden edistämisen toimenpiteet liittyvät useimmiten rekrytointiin tai työyhteisön kehittämiseen erilaisten yhdenvertaisuuskoulutusten avulla. Yleisesti ottaen suunnitelmissa on kuitenkin paljon parannettavaa. Suhteessa tasa-arvolain säännöksiin suurinta osaa suunnitelmista tulisi päivittää. Osa suunnitelmista ei ole tällä hetkellä voimassa, ja osasta puuttuu joku tasa-arvolain vaatima osio, kuten arvio aiempien kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta.