Nina Sääskilahti

We analyze three environmentally conscious works that are concerned with the state of Finnish forests: the documentary film Metsän tarina/Tale of a Forest (2012), the book with the same name (2013) and the series of short documentaries Tarinoita metsästä/Tales from the Forest (2013). By combining methods from arts research and ecology, we ask how the narratives adapt material from nature photography. The film and book present mythic stories and old Finnish beliefs about forests. They also contain references to cultural memory. Additionally, the biodiversity on display reflects a conventional practice to exhibit large or charismatic species. However, the ecological message remains only implicit, expressed through aesthetic choices rather than information about natural processes. Overall, we suggest that adaptation in these narratives can be understood as an artistic process of recycling and referencing and as a way to reconnect with cultural memory and nature. As such, it can enhance...

Was wird unter Zugehorigkeit verstanden und welche Standpunkte finden sich hierzu? Welches Wissen und welche Wissensarten (EISNER 2008) erbringen kunstlerische Praktiken? In unserem Beitrag beschaftigen wir uns mit diesen Fragen ausgehend von dem Projekt "Crossing Borders", in dem wir partizipative kunstbasierte Verfahren zur Erforschung von Zugehorigkeit nutzten. Wir luden Teilnehmer*innen ein, ihr Verstandnis von Zugehorigkeit in drei parallelen Workshops zu explorieren entlang unterschiedlicher Zugangsweisen (Film, Schreiben, Bilder/Zeichnungen). Ziel war, dass fur jede*n in jedem Workshop ein kunstlerisches Produkt entstehen sollte, das von Zugehorigkeit handelte. Hiervon ausgehend haben wir vier mogliche Standpunkte mit Blick auf das Konzept der Zugehorigkeit eruiert und untersucht, in welcher Weise diese einen Ausdruck in den kunstlerischen Produkten der Teilnehmenden fanden. Zusatzlich fassen wir die Ergebnisse aus den Workshop-Diskussionen und aus Einzelinterviews ...

Käsittelemme artikkelissa suomalaisten nykytaiteilijoiden reaktioita vuoden 2015 ”pakolaiskriisiin” taiteellisen aktivismin näkökulmasta. Analysoimme kolmea teosta, Lauri Ahtisen Elias-sarjakuvaromaania (2018), Minna Rainion ja Mark Robertsin lyhytelokuvaa They Came in Crowded Boats and Trains (2017) ja Riiko Sakkisen näyttelyä Rajat kiinni (2017). Tulkitsemme teoksia poeettisena aktivismina, jolla taiteilijat pyrkivät vaikuttamaan yleisöön taiteen omien esteettisin keinoin. Tarkastelemme teoksia sen keskustelun viitekehyksessä, jota on käyty taiteen ja median ristiriitaisesta roolista ”pakolaiskriisin” käsittelyssä, sekä osana keskustelua taiteellisesta aktivismista. Erittelemme taiteilijoiden käyttämän poeettisen aktivismin ominaispiirteitä ja osoitamme, että taiteella on erityinen rooli pakolaistilanteen kommentoinnissa. Teoksissa kommentoidaan konkreettisia ja symbolisia rajoja monin tavoin. Keskeisenä tulkinnallisena käsitteenä käytämme rajatyötä. Teoksille yhteisinä taiteellis...

Studies framing “belonging” as a key focus and a central concept of research have increased significantly in the 2000s. This article explores the dimensions of belonging as a scholarly concept. The investigation is based on a qualitative content analysis of articles published in academic journals covering a large number of different disciplines. The article poses and answers the following research questions: How is belonging understood and used in contemporary research? What added value does the concept bring to scholarly discussions? In the analysis, five topoi of conceptualizing belonging – spatiality, intersectionality, multiplicity, materiality, and non-belonging – were identified. After introducing the topoi, the article explores their cross-cutting dimensions, such as the emphasis on the political, emotional, and affective dimensions of belonging, and discusses key observations made from the data, such as the substantial proportion of research on minorities and “vulnerable” pe...