Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Mine sisu juurde

Tulleipörde

Vikipedii-späi
F5-kategorijan (kaikiš lujemb) tulleipörde Kanadan Manitob-provincijas, 22. kezaku 2007

Tulleipörde om atmosferine pörde pil'ven hijaman nägul vai hobodanvuitte kümned i sadad metrid diametral. Näguz sündub jumalansän pil'ves vai kogopil'ves (kuivman vai meren päl), levigandeb alahaks, paksus alahakssai man pindanno.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Järgeline tulleipörtken diametr alahas om 300..400 metrad. Ku leik kosketab veden pindad, ka se diametr oleleb vaiše 5..30 metrad, no kuivman päl voib sadas 1,5..4,2 kilometrhasai. Nägusen vägi poleneb vilun vai lämän nepsan il'man mülüiden lopun jäl'ghe, sen aigan leik kaideneb i lähteb man pindalpäi, libub pil'vehe tagaz. Tulleipörtken olendan aig voib olda severziš-se minutoišpäi (paksumba) severzihe-se časuihesai (harvoin lujas). Leikan likundan piguz om erazvuitte mugažo, keskmäine om 40..60 kilometrad časpigudenke. Voib nähta ottud südäimehe murdoiden pil'ved man pindanno. Ku tulleipörde likkub 70 m/s pigudenke i leik om kilometr diametral, ka sen ühthine energii om ezmäižen atombomban ekvivalent.

Tulleipörde tob kogotud vezipurun znamasišt energijad i andab sidä sijaližešti lühüdas aigas, murendab sauvusid i kazmusid. Ristitud i živatad sadas satatesid vai pölištudas, ku ei ehtkoi lähtta peitsijihe. Näguz oleskeleb päivän kahtendes poles paksumba kaiked, voib olda öližen-ki jumalansän aigan.

Leikan muju rippub ümbrištospäi i oleleb hahk paksumba, vauged lumespäi mägitahondoiden läbitaden, vauged sinižehesai veden päl, ottud murdoiden i mahusen mujun, päiväižen laskmas pakuine, ruskedpakuine, ruskedvauvaz.

Tulleipörtked oleskeldas joga vodel Pohjoižamerikadme i Evropadme, päiči subarktižes i arktižes vöiš, niiden tahondoiš ei olele jumalansäfrontoid. Fiksiruidas leikid Argentinas, Suviafrikas, Avstralijas.

Koviden tulleiden i tornadoiden lugu linneb enamba Mail'man valdmeren lämuden ližadusenke, sikš miše vezipurun mülü atmosferas ližadub sen aigan, klimat linneb kontinentaližemb.


Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.