Yhdyskuntasuunnittelu

(In Finnish/suomeksi) Infrastruktuurin eli yhdyskunnan perusrakenteiden suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin ja yhdyskuntien toimivuuden kannalta. Kunnilla on tällä tehtäväalueella avainrooli. Infrastruktuuri on sidoksissa sekä fyysiseen että sosiaaliseen ympäristöön. Nopeat yhteiskunnalliset muutokset ovat muuttaneet näitä molempia ulottuvuuksia siinä määrin, että kysymys kuntien kyvystä uudistaa infrastruktuuriaan ja sen tuottamisen tapoja on tullut ajankohtaiseksi sekä kansallisella että paikallisella tasolla.

Tässä kirjassa Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat tarjoavat tuoreita näkökulmia kuntien teknisen toimen uudistumiseen. Kirja antaa samalla hyvän kuvan koko infra-alan ja teknisen sektorin innovaatiokeskustelusta ja sen erityispiirteistä nimenomaan kuntien teknisen toimen kannalta. Kirjan keskeisiä teemoja ovat mm. teknisen sektorin innovaatioverkostot ja innovaatiojohtaminen, rahoitus- ja omistajuusinnovaatiot sekä sektorin tuotannon ja operoinnin uudistaminen, jota ilmentävät esimerkiksi sellaiset teemat kuin alueellinen yhteistyö, kumppanuusmallit, laitosten operointi-innovaatiot, tuotteistaminen ja julkiset hankinnat. Lisäksi kirjassa luodaan katsaus yhdyskuntakehittämisen kansainvälisiin trendeihin. Näiden teemojen kautta kirja tarjoaa kokonaan uuden näkökulman koko teknisen palvelusektorin uudistumisen kysymyksiin.

(In English) The designing, construction, maintenance and development of infrastructure, or the basic structures of society, are of primary importance for the well-being of citizens and the functioning of communities. Municipalities have a key role in this field. Infrastructure is connected to both the physical and the social environment. Rapid changes in society have changed both of these dimensions sufficiently to render the question of the municipalities’ capacity to renew their infrastructure and ways to produce it topical on both the national and local levels.

In this book, researchers from Aalto University and the University of Tampere offer fresh perspectives into the renewal of the technical sector in municipalities. The book provides an overview of the current discussion on innovations in the field of infrastructure and its special characteristics, particularly from the viewpoint of the technical services. In addition, it provides an overview of international trends in community development. Central themes in the book include innovation networks and innovation management in the technical services, financial and ownership innovations and the renewal of production and operations in the technical sector, which is reflected in themes such as regional cooperation, partnership models, the operational innovations of municipal agencies, productisation and public procurement.

Artikkelissa tutkitaan lapsille suunnattujen kaupunkiympäristöjen ja erityisesti ohjattujen leikkikenttien kehittymistä 1970-luvun Helsingissä. Lasten ympäristöjä ja niiden suunnitteluun vaikuttaneita lapsikäsityksiä tarkastellaan kolmen tason, rakennetun ympäristön, leikkikenttien arjen ja hyvinvointivaltion viitekehyksen kautta. Tutkimusaineistona on käytetty suunnitteludokumentteja, lapsista ja kaupunkiympäristöistä käytyä asiantuntijakeskustelua, sanomalehtikirjoituksia sekä entisten leikkikenttätoimijoiden kanssa tehtyjä haastatteluja. Artikkelissa esitetään, että lisääntyvistä lasten ympäristöjä koskevista normeista ja vähitellen kasvavasta valvonnasta huolimatta leikkikentät muotoutuivat joustavaksi ja lapsiystävälliseksi kaupunkitilaksi, joka mahdollisti sekä ohjatun että vapaan leikin. Suomalainen leikkikenttäkonsepti sai alkunsa Helsingissä, ja pääkaupunkiseudun esimerkki on vaikuttanut leikkikenttätoiminnan vakiintumiseen myös muualla Suomessa.

The article analyses how housing affordability is defined in Finnish housing policy. The data consists of laws, policy documents and expert interviews. Three theoretical approaches are identified: normative definitions, consumer choice and definition by housing tenure. Normative definitions that consider affordability as an intersection of household income, housing costs and housing standards are acknowledged, but not treated as policy objectives. Nevertheless, housing allowances are a practical implementation of this approach. The main aim of housing policy – increasing housing supply to support a balanced market – implies that the housing question is to be solved primarily by the market and, consequently, affordability is defined by consumer choice. Social rental housing is often explicitly referred to as “affordable”. However, limiting the question to one tenure is problematic. The article recommends adopting a normative definition as well as better coordination of housing policy...

Contemporary urban planning with linear administrative processes, based on the ideals of predictability and control, have come to its end. Even public participatory planning has struggled to incorporate the input of engaged citizens to urban development and the co-governance of common resources. Self-organized actions of urban activist and mundane everyday life have not been sufficiently addressed in the participatory urban planning processes. However, local initiatives and even the temporary use of urban space have been seen as a contribution to urban development. The problem is that so far we do not have much knowledge about the co-operation ecosystem required for new approaches to urban planning, such as the Expanded urban planning. In this article, I examine two case studies, on the basis of which a co-operation ecosystem for Expanded urban planning is outlined. I argue that such an ecosystem for co-operation can significantly help cities integrate self-organized citizen initiat...

Asukas- ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vaatii tuekseen laajempaa ymmärrystä asumisen arjesta ja asukkaiden kokemuksista, joista tulisi suodattaa suunnittelulle hyödyllistä tietoa. Artikkelissa vastataan haasteeseen tarkastelemalla asukkaiden näkemyksiä asumisen koetuista laatutekijöistä. Tarkastelu perustuu tarjoumateoriaan, jota sovellettiin osallistavaa valokuvamenetelmää hyödyntävien fokusryhmähaastattelujen analyysissa. Tulokset nostavat esiin sellaisia houkuttelevan asumisen aineksia, joita on käsitelty vähän tutkimuskirjallisuudessa. Jotta tulokset palvelisivat mahdollisimman hyvin asukas- ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun tiedontarpeita, on niitä reflektoitu erityisesti tästä näkökulmasta.