1959
Vuosi 1959 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Fulgencio Batista pakeni Havannasta Fidel Castron joukkojen edetessä.
- 1. tammikuuta – Ranskan, Italian, Belgian, Luxemburgin, Alankomaiden ja Länsi-Saksan yhteismarkkinat alkoivat.
- 1. tammikuuta – Seinäjoen maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan.
- 1. tammikuuta – Suomen traktorit rekisteröitiin.
- 2. tammikuuta – Fidel Castron joukot saapuivat Havannaan.
- 2. tammikuuta – Luna 1 poistui ensimmäisenä aluksena Maan kiertoradalta.
- 3. tammikuuta – Alaska liitettiin Yhdysvaltoihin 49. osavaltiona.
- 4. tammikuuta – Léopoldvillessä (nykyinen Kinshasa) 42 ihmistä sai surmansa Abakopuolueen ja poliisin yhteenotoissa.
- 7. tammikuuta – Yhdysvallat tunnusti Fidel Castron johtaman Kuuban hallituksen.
- 13. tammikuuta – Fagerholmin enemmistöhallitus erosi. Sen seuraajaksi nimitettiin Sukselaisen vähemmistöhallitus. Entinen pääministeri Karl-August Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi ja entinen ulkoministeri Johannes Virolainen toiseksi varapuhemieheksi.
- 21. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat yksityisluonteiseksi ilmoitetulle vierailulle Neuvostoliittoon. Leningradissa Kekkonen tapasi kaupunkiin ”yllättäen” saapuneen puoluejohtaja Nikita Hruštšovin, jonka kanssa hän keskusteli ”yöpakkasten” aiheuttamasta maiden välisestä kriisistä. Presidenttipari palasi kotimaahan 25. tammikuuta.
- 27. tammikuuta – Moskovassa alkoi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 21. edustajakokous, jossa puoluejohtaja Nikita Hruštšovin asema Neuvostoliiton johdossa vahvistui entisestään.
- 2. helmikuuta – Djatlovin solan onnettomuus: Igor Djatlovin johtama retkikunta menehtyi Sverdlovskin alueella Uralilla.
- 3. helmikuuta – Buddy Holly, Ritchie Valens ja Big Bopper kuolivat lento-onnettomuudessa Iowassa (”The day music died”).
- 3. helmikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen varaulkoministeri Aleksei Zaharovin. Hän saapui Helsinkiin 20. helmikuuta.
- 6. helmikuuta – Saksan liittotasavallan Luftwaffe sai 300 Lockheed F-104 Starfighter -konetta. Puolustusministeri Franz Josef Strauß oli saada potkut päätöksen poliittisuuden vuoksi. F-104-koneet vaativat lopulta onnettomuuksissa 110 saksalaisen pilotin hengen, ja 1970-luvulla paljastunut lahjusskandaali lähes kaatoi Lockheed-yhtiön.
- 9. helmikuuta – Pieksämäellä perustettiin Maalaisliitosta eronneen kansanedustaja Veikko Vennamon johdolla Suomen Pientalonpoikien Puolue.
- 10. helmikuuta – Suomi liittyi pohjoismaiseen sähköverkkoon Kemijoen Petäjäskosken ja Ruotsin Kainuun kunnan välisen voimalinjan valmistuttua.
- 19. helmikuuta – Lontoon sopimus Kyproksen itsenäisyydestä tehtiin ilman Turkin tai Kreikan edustajien läsnäoloa. Kypros itsenäistyi 16. elokuuta 1960.
- 23. helmikuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru ilmoitti, että kiinalaisia sotajoukkoja oli tunkeutunut Tiibetin rajan yli Intian puolelle.
- 11. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. Alankomaiden edustaja Teddy Scholten voitti kappaleella ”Een beetje”.[1]
- 17. maaliskuuta – Tiibetin kansannousu alkoi ja Tenzin Gyatso, 14. Dalai-lama, pakeni Tiibetistä Intiaan.
- 23. maaliskuuta – Porvoon tuomiokirkossa pidettiin vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien muistojumalanpalvelus.
huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. huhtikuuta – Kouluneuvos John Österholm (RKP) tuli olleeksi eduskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti 40 vuotta. Hän oli Suomen siihen saakka pitkäaikaisin kansanedustaja.
- 3. huhtikuuta – Intia myönsi maahan paenneelle Dalai-lamalle turvapaikan.
- 6. huhtikuuta – Pekingin radio sanoi Dalai-laman olevan Intiassa ”taantumuksellisten ainesten vankina”.
- 10. huhtikuuta – SKDL:n kansanedustaja Paavo Aitio valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Toivo Kujalan kuoltua. Kujalan tilalle kansanedustajaksi tuli putkiasentaja Veikko Kansikas.
- 15. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri John Foster Dulles erosi virastaan sairauden vuoksi. Hän kuoli 24. toukokuuta.
- 17. huhtikuuta – Kiinan kansankongressin istuntokauden avajaisissa syytettiin Intiaa Kiinan sisäisiin asioihin puuttumisesta ja Tiibetin kapinallisten tukemisesta.
- 18. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeriön alivaltiosihteeri Christian Herter tuli uudeksi ulkoministeriksi.
- 25. huhtikuuta – Saint Lawrencen vesitie avattiin liikenteelle
- 27. huhtikuuta – Liu Shaoqi valittiin Kiinan kansantasavallan presidentiksi. Mao Zedong säilytti asemansa maan todellisena johtajana.
- 28. huhtikuuta – Argentiina kielsi kommunistipuolueen toiminnan.
- 4. toukokuuta – Intian pääministeri Nehru sanoi Kiinan Intiaa kohtaan Tiibetin tapahtumien johdosta esittämien syytösten olevan vastuuttomia.
- 6. toukokuuta – Sosialidemokraattien oppositio järjestäytyi Helsingissä pitämässään kokouksessa puolueeksi ja otti nimekseen Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL). Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Emil Skog.
- 8. toukokuuta – Säveltäjä Uuno Klami nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi maaliskuussa kuolleen Yrjö Kilpisen tilalle.
- 18. toukokuuta – Minigrip-pussit patentoitiin Yhdysvalloissa.
- 26. toukokuuta – Ilmavoimien käyttämät Vihuri-harjoituskoneet julistettiin lentokieltoon niille sattuneiden lukuisien onnettomuuksien vuoksi.
- 31. toukokuuta – Tukholmassa sai ensiesityksensä maailman ensimmäinen avaruusaiheinen ooppera, Karl-Birger Blomdahlin säveltämä Aniara, joka perustui kirjailija Harry Martinsonin samannimiseen runoelmaan.
- 3. kesäkuuta – Singaporesta tuli itsehallinnollinen kruununsiirtomaa Britannian alaisuudessa.
- 5. kesäkuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio sanoi raportissaan Kiinan syyllistyneen kansanmurhaan Tiibetissä. Komissio arvioi, että Kiinan sotilaat olivat vuodesta 1950 lähtien surmanneet yli 65 000 tiibetiläistä, mikä komission mielestä tähtäsi selvästi tiibetiläisten hävittämiseen kansakuntana.
- 9. kesäkuuta – Ensimmäinen ballistinen ohjussukellusvene, USS George Washington, laskettiin vesille.
- 11. kesäkuuta – Englantilainen lentokonevalmistaja Saunders-Roe esitteli kehittämänsä SR-N1-ilmatyynyaluksen. SR-N1 oli ensimmäinen käyttökelpoinen ilmatyynyalus ja jo 25. heinäkuuta 1959 se ylitti Englannin kanaalin Calais’ta Doveriin kahdessa tunnissa.
- 14. kesäkuuta – SDP vietti 60-vuotisjuhliaan Porissa. Puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner sanoi puheessaan, että ”sosialidemokraattien päätaistelu tullaan edelleen käymään kommunistista ajatussuuntaa vastaan”.
- 26. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksen Hyvinkään, Kouvolan, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kauppaloiden muuttumisesta kaupungeiksi vuoden 1960 alussa.
heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Helsingin hiippakunta aloitti toimintansa. Samalla Suurkirkosta tuli Helsingin tuomiokirkko ja Suurkirkon seurakunnasta Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Martti Simojoesta tuli uuden hiippakunnan ensimmäinen piispa.[2]
- 1. heinäkuuta – Köyliön varavankilassa syttyneessä tulipalossa sai surmansa 16 vankia. Palo oli saanut alkunsa erään mielenterveysongelmista kärsineen vangin sytytettyä patjansa tuleen.
- 2. heinäkuuta – Belgian kuninkaalliset häät: prinssi Albert nai italialaisen prinsessa Paola Ruffo di Calabrian.
- 4. heinäkuuta – Jyväskylän kaupunginjohtaja Jorma Tuominen nimitettiin Hämeen läänin maaherraksi.
- 8. heinäkuuta – Ensimmäiset yhdysvaltalaiset sotilaat, kersantti Chester M. Ovnand ja majuri Dale R. Buis, kaatuivat taistelussa Vietnamissa.
- 13. heinäkuuta – Charles de Gaulle armahti 5 000 algerialaista vankia.
- 14. heinäkuuta – Ensimmäinen ydinkäyttöinen sotalaiva, ohjusristeilijä USS Long Beach laskettiin vesille.
- 17. heinäkuuta – Suomen hallitusmuoto täytti 40 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi vietiin kukkatervehdykset hallitusmuodon syntyyn ratkaisevasti vaikuttaneiden presidentti K. J. Ståhlbergin ja ministeri Heikki Ritavuoren haudoille Hietaniemen hautausmaalla.
- 17. heinäkuuta – Antropologi Mary Leakey löysi Tansanian Olduvain rotkosta Paranthropus boisei -apinaihmisen fossiilijäänteen. Paranthropus boisei ei ollut nykyihmisen suoranainen esi-isä mutta vuonna 1960 Olduvain rotkosta löytyi 1,75 miljoonaa vuotta sitten eläneen ja työkaluja valmistaneen Homo habilis -ihmisapinan leukaluu ja Homo habiliksen uskotaan olleen nykyihmisen esi-isä.
- 24. heinäkuuta – Nikita Hruštšovin ja Yhdysvaltain varapresidentti Richard Nixonin julkinen ”keittiöväittely” messuilla Moskovassa. Nixon esitteli astianpesukonetta, jolloin Hruštšov totesi ettei Neuvostoliitossa suhtauduttu naisiin mokomalla ”kapitalistisella asenteella”.[3]
- 31. heinäkuuta – Baskien separatistijärjestö ETA perustettiin Espanjassa.
- 9. elokuuta – Yhdysvallat otti käyttöön mannertenvälisen ballistisen SM-65 Atlas-ohjuksen. Neuvostoliiton vastaava R-7-ohjus oli otettu käyttöön 9. helmikuuta 1959 Plesetskissä.
- 15. elokuuta – Kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth ja tanskalainen kreivitär Karin Birgitte Schack vihittiin avioliittoon Schackenborgin linnan kirkossa Etelä-Jyllannissa Tanskassa.
- 16. elokuuta – Yhdysvaltain Explorer 6 -satelliitti lähetti ensimmäisen valokuvan Maasta avaruudesta.
- 17. elokuuta – Kaikkien aikojen myydyin jazz-levy[4], Miles Davisin Kind of Blue julkaistiin.
- 17. elokuuta – Yellowstonessa 7,3 magnitudin maanjäristys aiheutti suuren maanvyöryn joka surmasi 28 ihmistä ja synnytti Quake Lake -järven.
- 18. elokuuta – Paul Anka konsertoi Linnanmäellä 25 000 kuulijalle.
- 21. elokuuta – Havaijista tuli Yhdysvaltain 50. osavaltio. Yhdysvaltain lippuun lisättiin seuraavana vuonna 4. heinäkuuta 1960 yksi tähti. Tämän jälkeen uusia osavaltioita ei ole toistaiseksi liittynyt liittovaltioon, minkä vuoksi lippuun ei ole lisätty tähtiäkään.
- 21. elokuuta – Tulilahden leirintäalueelta läheltä Heinäveden kirkonkylää löydettiin surmattuina ja suohautaan peitettyinä jyväskyläläiset, 27. heinäkuuta kadonneet Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen. Heidän hautajaisensa pidettiin Jyväskylän mlk:n Taulumäen kirkossa 29. elokuuta.
- 26. elokuuta – Alec Issigoniksen British Motor Corporationille suunnittelema pienikokoinen Mini-henkilöauto tuli myyntiin. Etuvetoisen kaksiovisen auton moottori oli sijoitettu eteen poikittain tilan säästämiseksi.
- 27. elokuuta – Yhdysvallat testasi ensimmäisen kerran onnistuneesti sukellusveneestä laukaistavaa Polaris-ohjusta. Ohjus otettiin käyttöön 1961.
- 30. elokuuta – Helsingin laivastoasema siirtyi Kirkkonummen Upinniemeen.
- 1. syyskuuta – Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 20 vuotta. Saksan liittokansleri Konrad Adenauer sanoi puheessaan uskovansa, että ”Saksasta vielä kerran tulee Puolalle hyvä naapuri”.
- 2. syyskuuta – Kiina esitti Intialle suuria aluevaatimuksia.
- 4. syyskuuta – Matti Kassilan ohjaama, Ilmari Kiannon romaaniin pohjautuva elokuva Punainen viiva sai ensi-iltansa.
- 10. syyskuuta – Helsingin yliopiston syyslukukauden avajaisissa paljastettiin yliopiston juhlasalissa Wäinö Aaltosen veistämä marmorikohokuva Vapauden jumalatar seppelöi nuoruuden. Alkuperäinen samanniminen reliefi vuodelta 1940 oli tuhoutunut Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944.
- 12. syyskuuta – Kiinan sotajoukkojen tunkeutuminen Intian rajan yli jatkui. Kiinalaiset sanomalehdet syyttivät pääministeri Nehrua Kiinan hallituksen painostamisesta. Nehru vastasi, ettei Intia turvaudu väkivaltaan rajaselkkauksissa.
- 14. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 2 törmäsi Kuuhun (Palus Putredinukseen) ensimmäisenä ihmisen tekemänä aluksena kello 7.30 UTC.
- 15. syyskuuta – Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov aloitti ensimmäisen virallisen vierailunsa Yhdysvalloissa, isäntänään Dwight D. Eisenhower.[5]
- 22. syyskuuta – Presidentti K. J. Ståhlbergin patsas paljastettiin Helsingissä Eduskuntatalon edessä. Patsaan veisti Wäinö Aaltonen.
- 25. syyskuuta – Teatteri Jurkka aloitti toimintansa Helsingissä Sakari Jurkan johdolla. Avajaisnäytäntönä oli Arthur Schnitzlerin näytelmä Anatol ja rakkaus.
- 26. syyskuuta – Turun kauppakorkeakoulun rakennus vihittiin käyttöön.
- 28. syyskuuta – Presidentti Liu Shaoqi vakuutti Kiinan kansantasavallan kymmenvuotisjuhlassa, että Kiina ”tulee vapauttamaan Taiwanin”.
- 29. syyskuuta – Maapadon murtuminen aiheutti kymmenien miljoonien markkojen vahingot Kaihuanjoen voimalaitoksella Rovaniemellä.[6]
lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. lokakuuta – Helsingin hiippakunta aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi piispaksi vihittiin Martti Simojoki.
- 4. lokakuuta – 15 henkilöä hukkui kahden moottoriveneen yhteentörmäyksessä Paalasmaan saaren luona Pielisellä Pohjois-Karjalassa.
- 5. lokakuuta – Mannerheimin Lastensuojeluliitossa työskennellyt rouva Karin Sauramo tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa yli 30 miljoonan markan kavaltamisesta viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Jutun nostattama kohu johti henkilövaihdoksiin MLL:n johdossa. Arkkiatri Arvo Ylppö erosi puheenjohtajan paikalta ja hänen tilalleen tuli piispa Martti Simojoki.
- 7. lokakuuta – Luna 3 otti ensimmäiset kuvat Kuun takaa maahan näkymättömästä puolesta.
- 14. lokakuuta – Neuvostoliitto kutsui kotiin Kiinan-suurlähettiläänsä Pavel Judinin.
- 21. lokakuuta – Arkkitehti Frank Lloyd Wrightin suunnittelema Solomon R. Guggenheim -museo avattiin New Yorkissa.
- 29. lokakuuta – Kenraali Sakari Simelius nimitettiin uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Hänen edeltäjänsä, jääkärikenraali K. A. Heiskanen, siirtyi eläkkeelle.
- 29. lokakuuta – Asterix ilmestyi ensimmäisen kerran ranskalaisessa Pilote-lehdessä.[7]
- 31. lokakuuta – Mellakoita Belgian Kongossa.
- 5. marraskuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vakuutti Intian ottavan takaisin Kiinan valtaamat alueet.
- 6. marraskuuta – Sekatyömies Runar Holmström Munsalasta Pohjanmaalta pidätettiin epäiltynä Tulilahden kaksoismurhasta.
- 10. marraskuuta – Neuvostoliitto julistautui puolueettomaksi Kiinan ja Intian välisessä rajakiistassa.
- 15. marraskuuta – Richard Hickock ja Perry Smith murhasivat Clutterin perheen Kansasin Holcombissa. Murha oli aiheena kuusi vuotta myöhemmin ilmestyneessä Truman Capoten dokumenttiromaanissa Kylmäverisesti.
- 16. marraskuuta – Sound of Music -musikaalin ensi-ilta oli Broadwaylla.
- 18. marraskuuta – Ensimmäiset suomalaiset turistit 20 vuoteen saapuivat jälleen matkailulle avattuun Tallinnaan, jossa he saivat lämpimän vastaanoton.
- 20. marraskuuta – YK:n lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin.
- 24. marraskuuta – Kokoomuksen kansanedustaja, rovasti Johannes Wirtanen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli vuoden 1958 vaaleissa pudonnut rehtori Reino Ala-Kulju, joka oli toiminut 1930-luvulla Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajana.
- 30. marraskuuta – SDP piti 60-vuotisjuhlakokouksensa. Neuvostoliiton puoluelehti Pravda oli väittänyt kokouksen ajankohtaa (talvisodan alkamisen 20-vuotispäivä) mielenosoitukseksi, mitä SDP:n puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki piti ”naurettavana vainoharhaisuutena”.
- 1. joulukuuta – Antarktiksen sopimus: 12 maata, mukaan lukien Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat, että Etelämanner jätetään luonnontilaan ja siellä kielletään sotatoimet. Tämä oli ensimmäinen aserajoitussopimus kylmän sodan aikana.
- 9. joulukuuta – Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö, eversti Kalle Lehmus tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa veronkavalluksesta neljän kuukauden vankeuteen.
- 21. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower saapui vierailulla eristäytyneeseen Espanjaan. Tämä oli Francon ensimmäinen suurvallan valtiopäämiehen tapaaminen sitten vuoden 1940 Adolf Hitlerin tapaamisen.[8]
- 29. joulukuuta – Fyysikko Richard Feynman piti nanoteknolgiasta uraauurtavan esitelmän There's plenty of room at the bottom (suom. pohjalla on runsaasti tilaa) California Institute of Technology -yliopistossa Pasadenassa Kaliforniassa.
- 30. joulukuuta – Ensimmäinen ballistisilla ydinkärkiohjuksilla varustettu sukellusvene USS George Washington otettiin palveluskäyttöön.
tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Neutriino havaittiin ensimmäisen kerran kokeellisesti.
- Volvo alkoi asentaa tehtaalla turvavyöt etuistuimille kaikkiin uusiin henkilöautoihinsa.
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. tammikuuta – Fjodor Jurtšihin, venäläinen kosmonautti
- 4. tammikuuta – Denise Matthews (”Vanity”), kanadalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2016)
- 8. tammikuuta – Ari Voutilainen, suomalainen rockmuusikko (k. 2003)
- 9. tammikuuta – Rigoberta Menchú, vuoden 1992 Nobelin rauhanpalkinnon saanut guatemalalainen kirjailija ja ihmisoikeustaistelija
- 10. tammikuuta – Chris Van Hollen, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko
- 12. tammikuuta – Simon Tolkien, brittiläinen kirjailija
- 14. tammikuuta – Mette Nord, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja
- 16. tammikuuta – Helen Folasade Adu (”Sade”), nigerialaissyntyinen laulaja
- 16. tammikuuta – Tuija Hakkila-Helasvuo, suomalainen pianisti
- 17. tammikuuta – Juha Jyrkkiö, suomalainen jääkiekkoilija
- 20. tammikuuta – R. A. Salvatore, yhdysvaltalainen fantasiakirjailija
- 22. tammikuuta – Linda Blair, yhdysvaltalainen näyttelijä (Manaaja)
- 22. tammikuuta – Meiju Suvas, suomalainen iskelmälaulaja
- 27. tammikuuta – Göran Hägglund, ruotsalainen kristillisdemokraattinen poliitikko
- 28. tammikuuta – Frank Darabont, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja -tuottaja
- 2. helmikuuta – Jari Tervo, suomalainen kirjailija
- 3. helmikuuta – Lauri Otonkoski, suomalainen muusikko ja kirjailija
- 6. helmikuuta – Pirjo Hiidenmaa, suomalainen kielitieteilijä, tietokirjailija ja oppikirjojen tekijä
- 8. helmikuuta – Mauricio Macri, Argentiinan presidentti 2015–2019
- 9. helmikuuta – Ali Bongo Ondimba, Gabonin presidentti
- 12. helmikuuta – Jukka-Pekka Välimaa (”Kauko Röyhkä”), suomalainen muusikko ja kirjailija
- 22. helmikuuta – Jari Hyttinen (”Cyde Hyttinen”), suomalainen muusikko, tuottaja, viestintä- ja markkinointialan yrittäjä
- 27. helmikuuta – Johnny Van Zant, Yhdysvaltalainen muusikko ja Rock-laulaja (Lynyrd Skynyrd)
- 28. helmikuuta – Teija Auvinen, suomalainen näyttelijä
- 7. maaliskuuta – Luciano Spalletti, italialainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 8. maaliskuuta – Aidan Quinn, irlantilais-yhdysvaltalainen näyttelijä
- 9. maaliskuuta – Takaaki Kajita, vuoden 2015 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko
- 12. maaliskuuta – Atro Kahiluoto, suomalainen teatteriohjaaja
- 15. maaliskuuta – Lauri Harjola (”Renny Harlin”), suomalainen elokuvaohjaaja
- 15. maaliskuuta – Fabio Lanzoni, italialainen malli
- 15. maaliskuuta – Esko Niinikorpi, suomalainen tuotesuunnittelija ja kuvataiteilija
- 18. maaliskuuta – Luc Besson, ranskalainen tuottaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja
- 22. maaliskuuta – Lauri Puranen, suomalainen kenraalimajuri
- 24. maaliskuuta – Juha Torvinen, suomalainen kitaristi (”Eppu Normaali”)
- 27. maaliskuuta – Lasse Kolsrud, norjalainen näyttelijä
huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. huhtikuuta – Alberto Fernández, Argentiinan presidentti 2019–
- 3. huhtikuuta − David Hyde Pierce, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 4. huhtikuuta – Aku Syrjä, suomalainen rumpali (”Eppu Normaali”)
- 10. huhtikuuta – Kenneth Brian Edmons (”Babyface”), yhdysvaltalainen R&B ja popmuusikko ja elokuvatuottaja
- 19. huhtikuuta – Sirpa Pietikäinen, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
- 20. huhtikuuta – James Wong, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja
- 21. huhtikuuta – Jens Orback, ruotsalainen poliitikko
- 21. huhtikuuta – Robert Smith, englantilainen laulaja, kitaristi ja laulunkirjoittaja (”The Cure”)
- 24. huhtikuuta – Paula Yates, brittiläinen telvisiojuontaja ja julkisuuden henkilö (k. 2000)
- 27. huhtikuuta – Andrew Fire, vuoden 2006 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen professori
- 28. huhtikuuta – Erhard Loretan, sveitsiläinen vuorikiipeilijä (k. 2011)
- 30. huhtikuuta – Stephen Harper, Kanadan pääministeri 2006–2015
- 4. toukokuuta – Inger Nilsson, ruotsalainen näyttelijä
- 9. toukokuuta – János Áder, unkarilainen poliitikko, Unkarin presidentti 2012–2022
- 10. toukokuuta – Suvi Ahola, suomalainen toimittaja ja kirjallisuuskriitikko
- 10. toukokuuta – Ville Itälä, suomalainen poliitikko, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen
- 12. toukokuuta – Ving Rhames, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 15. toukokuuta – Andrew Taylor (”Andrew Eldritch”), brittiläinen laulaja ja lauluntekijä (”The Sisters of Mercy”)
- 17. toukokuuta – Martti Syrjä, suomalainen laulaja ja sanoittaja (”Eppu Normaali”)
- 20. toukokuuta – Israel Kamakawiwoʻole (”Iz Kamakawiwo'ole”), havaijilainen ukulelen soittaja ja laulaja (k. 1997)
- 21. toukokuuta – Nick Cassavetes, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 22. toukokuuta – Steven Patrick Morrissey (”Morrissey”), brittiläinen laulaja (”The Smiths”)
- 27. toukokuuta – Donna Strickland, vuoden 2018 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalainen fyysikko
- 6. kesäkuuta – Dag Erik Pedersen, norjalainen maantiepyöräilijä, urheilutoimittaja ja televisiojuontaja (k. 2024)
- 7. kesäkuuta – Mike Pence, yhdysvaltalainen poliitikko, lakimies ja varapresidentti
- 9. kesäkuuta – Maria Persson, ruotsalainen näyttelijä
- 10. kesäkuuta – Kai Kivi, suomalainen laulaja ja kitaristi, Kollaa kestää -yhtyeen jäsen (k. 2007)
- 10. kesäkuuta – Jarmo Lindberg, suomalainen kenraali ja puolustusvoimien komentaja
- 11. kesäkuuta – Hugh Laurie, englantilainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja muusikko
- 14. kesäkuuta – Marcus Miller, yhdysvaltalainen jazzsäveltäjä, sovittaja ja multi-instrumentalisti
- 14. kesäkuuta – Wegger Christian Strømmen, norjalainen diplomaatti
- 15. kesäkuuta – Tor Endresen, norjalainen muusikko
- 18. kesäkuuta – Silvo Lahtela, saksalainen kirjailija
- 19. kesäkuuta – Christian Wulff, saksalainen poliitikko
- 24. kesäkuuta – Jari Leppä, suomalainen Keskustan kansanedustaja ja ministeri
- 27. kesäkuuta – Janusz Kamiński, puolalainen elokuvaaja ja elokuvaohjaaja
- 27. kesäkuuta – Thure Erik Lund, norjalainen kirjailija
- 27. kesäkuuta – Jari Myllykoski, suomalainen Vasemmistoliiton kansanedustaja
- 28. kesäkuuta – Frank Wörndl, saksalainen alppihiihtäjä
- 29. kesäkuuta – Juha Hurme, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
- 30. kesäkuuta – Vincent D’Onofrio, yhdysvaltalainen näyttelijä
heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Uno Svenningsson, ruotsalainen muusikko
- 3. heinäkuuta – Matti Weckström, suomalainen lääkäri ja professori (k. 2015)
- 9. heinäkuuta – Ilkka Pyysiäinen, suomalainen teologi ja uskontotieteilijä
- 11. heinäkuuta – Richard Stephen Sambora (”Richie Sambora”), yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi
- 11. heinäkuuta – Suzanne Vega, yhdysvaltalainen laulaja
- 12. heinäkuuta – Juhani Lagerspetz, suomalainen pianisti
- 12. heinäkuuta – Tupou VI, Tongan kuningas
- 16. heinäkuuta – Zdravko Mamić, kroatialainen jalkapallovaikuttaja ja manageri
- 3. elokuuta – Kōichi Tanaka, vuoden 2002 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen makromolekyylikemian tutkija
- 5. elokuuta – Peter Burns, englantilainen laulaja (k. 2016)
- 8. elokuuta – Caroline Ansink, alankomaalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
- 14. elokuuta – Earvin Johnson (”Magic Johnson”), yhdysvaltalainen koripalloilija
- 15. elokuuta – Jukka Sarjala, suomalainen kulttuurihistorioitsija
- 16. elokuuta – Tuula Amberla, suomalainen laulaja
- 16. elokuuta – Gunilla Röör, ruotsalainen näyttelijä
- 22. elokuuta – Pia Gjellerup, tanskalainen poliitikko
- 22. elokuuta – Tommi Läntinen, suomalainen muusikko
- 26. elokuuta – Aileen Baviera, filippiiniläinen politiikan tutkija ja sinologi (k. 2020)
- 27. elokuuta – Frode Fjellheim, norjansaamelainen muusikko
- 27. elokuuta – Leila de Lima, filippiiniläinen poliitikko, asianajaja ja ihmisoikeuksien puolustaja
- 27. elokuuta – Daniela Romo, meksikolainen laulaja ja näyttelijä
- 29. elokuuta − Juha Veijonen, suomalainen näyttelijä
- 31. elokuuta – Rachel Dennison, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
- 2. syyskuuta – Guy Laliberté, kanadalainen yrittäjä, sirkuksen omistaja, miljardööri, hyväntekeväisyyden harrastaja ja avaruusturisti
- 2. syyskuuta – Juha Siltanen, suomalainen näytelmäkirjailija, esseisti, suomentaja ja teatteriohjaaja
- 7. syyskuuta – Drew Weissman, vuoden 2023 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääketieteen tutkija ja professori
- 9. syyskuuta – Matti Rönkä, suomalainen televisiotoimittaja
- 9. syyskuuta – Éric Serra, ranskalainen säveltäjä
- 11. syyskuuta – Juha Hänninen, nyrkkeilijä ja poliitikko
- 13. syyskuuta – Kathy Johnson, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
- 14. syyskuuta – Mary Crosby, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 15. syyskuuta – Mike Reiss, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja
- 22. syyskuuta – Saul Perlmutter, vuoden 2011 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen astrofyysikko
- 29. syyskuuta – Jon Fosse, vuoden 2023 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut norjalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija
lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. lokakuuta – Jack Wagner, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. lokakuuta – Simon Cowell, englantilainen telvisiotuottaja ja -esiintyjä
- 11. lokakuuta – Pertti Nieminen (”Neumann”), suomalainen muusikko (”Dingo”)
- 13. lokakuuta – Jyrki Siukonen, suomalainen kuvataiteilija ja punk-muusikko (”Kollaa kestää”)
- 15. lokakuuta – Sarah Ferguson, Yorkin herttuatar
- 18. lokakuuta – Torild Skogsholm, norjalainen poliitikko
- 20. lokakuuta – Morten Andreas Meyer, norjalainen poliitikko
- 21. lokakuuta – Åslaug Haga, norjalainen poliitikko
- 23. lokakuuta – Sam Raimi, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä
- 23. lokakuuta – Alfred Matthew Yankovic (”’Weird Al’ Yankovic”), yhdysvaltalainen muusikko, satiristi, parodisti, hanuristi ja televisiotuottaja
- 2. marraskuuta – Peter Mullan, skotlantilainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
- 7. marraskuuta – Matz Hammarström, ruotsalainen vihreä poliitikko
- 8. marraskuuta – Timo Toikka, suomalainen näyttelijä (k. 2002)
- 9. marraskuuta – Thomas Quasthoff, saksalainen oopperalaulaja
- 16. marraskuuta – Seija Paasonen, suomalainen luonnontieteilijä
- 19. marraskuuta – Timo Lankinen, suomalainen alivaltiosihteeri
- 27. marraskuuta – Viktoria Mullova, venäläinen viulisti
- 29. marraskuuta – Richard Borcherds, brittiläinen matemaatikko ja Fieldsin mitalisti
- 2. joulukuuta – Kari Tamminen, suomalainen muusikko, ohjaaja ja ääninäyttelijä
- 6. joulukuuta – Satoru Iwata, japanilainen videopelisuunnittelija (k. 2015)
- 8. joulukuuta – Timo Kivinen, suomalainen kenraali ja puolustusvoimien komentaja 2019–2024
- 12. joulukuuta – Kati Bergman, suomalainen laulaja, pianisti ja näyttelijä
- 12. joulukuuta – Göran Greider, ruotsalainen kirjailija ja päätoimittaja
- 13. joulukuuta – Pekka Myllykoski, suomalainen laulaja ja sanoittaja (k. 2017)
- 18. joulukuuta – Robert Enckell, suomalainen näyttelijä
- 19. joulukuuta – Päivi Räsänen, suomalainen poliitikko
- 22. joulukuuta – Kunto Ojansivu, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (k. 2023)
- 25. joulukuuta – Michael Anderson, yhdysvaltalainen ilmavoimien everstiluutnantti ja astronautti (k. 2003)
- 26. joulukuuta – Berndt Arell, suomalainen taidemuseoalan vaikuttaja
- 30. joulukuuta – Tracey Ullman, englantilainen näyttelijä, komedienne, laulaja, tanssija, käsikirjoittaja ja kirjailija
- 31. joulukuuta – Val Kilmer, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 31. joulukuuta – Baron Waqa, Naurun presidentti 2013–2019
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1959 kuolleista henkilöistä
tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Hagar Sarasto, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1890)
- 5. tammikuuta – Antti Ilvos, suomalainen näyttelijä (s. 1905)
- 7. tammikuuta – Boris Lavrenjov, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1891)
- 12. tammikuuta – Edvard Eriksen, tanskalais-islantilainen kuvanveistäjä (s. 1876)
- 21. tammikuuta – Cecil B. DeMille, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1881)
- 22. tammikuuta – Mike Hawthorn, brittiläinen kilpa-autoilija (s. 1929)[9][10]
- 1. helmikuuta – August Tåg, suomalainen RKP:n kansanedustaja (s. 1871)
- 3. helmikuuta – Charles Hardin Holley (”Buddy Holly”), yhdysvaltalainen rock-muusikko (s. 1936) (lento-onnettomuus)
- 3. helmikuuta – Richard Steven Valenzuela (”Ritchie Valens”), yhdysvaltalainen laulaja (”La Bamba”) (s. 1941) (lento-onnettomuus)
- 3. helmikuuta – Jiles Perry Richardson (”The Big Bopper”), yhdysvaltalainen rock-muusikko (s. 1930) (lento-onnettomuus)
- 4. helmikuuta – P. V. Heikkinen, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja, ministeri ja maaherra (s. 1883)
- 11. helmikuuta – Kaapo Wirtanen, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
- 15. helmikuuta – Owen Willans Richardson, vuoden 1929 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (s. 1879)
- 18. helmikuuta – Serafim, Aleksandr Lukjanov, venäläissyntyinen Suomen ortodoksisen kirkon piispa (s. 1879)
- 21. helmikuuta – Flemming Hvidberg, tanskalainen poliitikko ja teologi (s. 1897)
- 23. helmikuuta – August Tammekann, virolais-suomalainen maantieteilijä (s. 1894)
- 28. helmikuuta – Wolfram Hirth, saksalainen lentäjä ja lentokonesuunnittelija (s. 1900)
- 2. maaliskuuta – Yrjö Kilpinen, suomalainen säveltäjä ja akateemikko (s. 1892)
- 3. maaliskuuta – Louis Francis Cristillo (”Lou Costello”), yhdysvaltalainen näyttelijä (”Abbott ja Costello”) (s. 1906)
- 5. maaliskuuta – Cay Sundström, suomalainen vasemmistopoliitikko ja diplomaatti (s. 1902)
- 15. maaliskuuta – Lester Young, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (s. 1909)
- 16. maaliskuuta – Väinö Kotilainen, suomalainen teollisuusmies, ministeri, vuorineuvos ja eversti (Itä-Karjalan sotilashallinnon johtaja) (s. 1887)
- 17. maaliskuuta – Heitor Villa-Lobos, brasilialainen säveltäjä (s. 1887)
- 20. maaliskuuta – Väinö Vähäkallio, suomalainen tilanomistaja ja arkkitehti (s. 1886)
- 26. maaliskuuta – Raymond Chandler, irlantilais-yhdysvaltalainen rikoskirjailija (s. 1888)
- 26. maaliskuuta – Carl Enckell, suomalainen poliitikko ja diplomaatti (s. 1876)
- 27. maaliskuuta – Jalmari Parikka, suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja punakaartin komppanianpäällikkö (s. 1891)
- 30. maaliskuuta – Daniil Andrejev, venäläinen kirjailija, runoilija ja mystikko (s. 1906)
huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. huhtikuuta – Weikko Puro, suomalainen taidemaalari (s. 1884)
- 7. huhtikuuta – Toivo Kujala, suomalainen poliitikko (s. 1894)
- 8. huhtikuuta – Eero Aaku, suomalainen pankkiylitarkastaja (s. 1898)
- 9. huhtikuuta – Frank Lloyd Wright, yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1867)
- 25. huhtikuuta – Viljo Ylöstalo, suomalainen sähkötekniikan tutkija ja insinööri (s. 1887)
- 26. huhtikuuta – Ki Hajar Dewantara, indonesialainen itsenäisyysliikkeen aktivisti, kirjailija, poliitikko ja ministeri (s. 1889)
- 29. huhtikuuta – Morris K. Jessup yhdysvaltalainen tiedemies, kirjailija ja valokuvaaja (s. 1900)
- 29. huhtikuuta – Alfred Lind, tanskalainen elokuvaohjaaja, elokuvaaja ja tuottaja (s. 1879)
- 3. toukokuuta – Heikki Reenpää, suomalainen kirjankustantaja, professori ja Otavan toimitusjohtaja (s. 1896)
- 5. toukokuuta – Carlos Saavedra Lamas, vuoden 1936 Nobelin rauhanpalkinnon saanut argentiinalainen poliitikko ja professori (s. 1878)
- 14. toukokuuta – Sidney Bechet, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1897)
- 17. toukokuuta – Artturi Helenius, suomalainen kauppaneuvos ja lahjoittaja (s. 1878)
- 17. toukokuuta – Jerry Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (s. 1932)[11][12]
- 18. toukokuuta – Apsley Cherry-Garrard, brittiläinen tutkimusmatkailija (s. 1886)
- 21. toukokuuta – Kerttu Mustonen, suomalainen kirjailija ja iskelmäsanoittaja (s. 1891)
- 24. toukokuuta – John Foster Dulles, yhdysvaltalainen poliitikko ja ulkoministeri (s. 1888)
- 30. toukokuuta – Ragnar Enberg, suomalainen diplomi-insinööri ja vuorineuvos (s. 1886)
- 1. kesäkuuta – Arthur Henry Sarsfield Ward (”Sax Rohmer”), brittiläinen kirjailija (s. 1883)
- 7. kesäkuuta – John Wickström, suomalainen teollisuusmies (s. 1870)
- 8. kesäkuuta – Leslie Johnson, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1912)[13][14]
- 8. kesäkuuta – Aukusti Simojoki, suomalainen kirjailija, kääntäjä, sanoittaja ja professori (s. 1882)
- 9. kesäkuuta – Adolf Otto Reinhold Windaus, vuoden 1928 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1876)
- 10. kesäkuuta – Theodor Björnström, suomalainen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja taidemaalari (s. 1890)
- 11. kesäkuuta – Onnar S. Nylund, suomalainen merikapteeni ja laivanvarustaja (s. 1896)
- 15. kesäkuuta – Eduard Eckardt, saksalainen kenraalimajuri (s. 1875)
- 16. kesäkuuta – George Reeves, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1914)
- 28. kesäkuuta – Heikki Asunta, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1904)
heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 6. heinäkuuta – George Grosz, saksalainen taidemaalari (s. 1893)
- 9. heinäkuuta – Laurin Zilliacus, suomalainen rehtori ja kirjailija (s. 1895)
- 13. heinäkuuta – Paavo Virkkunen, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1874)
- 15. heinäkuuta – Ernest Bloch, sveitsiläis-yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1880)
- 15. heinäkuuta – Ruben Lagus, suomalainen jääkärikenraalimajuri (Panssaridivisioonan komentaja ja Mannerheim-ristin ritari) (s. 1896)
- 17. heinäkuuta – Eleanora Fagan (”Billie Holiday”, ”Lady Day”), yhdysvaltalainen jazz- ja blues-laulaja (s. 1915)
- 19. heinäkuuta – Konsti Järnefelt, suomalainen poliitikko (s. 1890)
- 1. elokuuta – Jean Behra, ranskalainen kilpa-autoilija (s. 1921)[15][16]
- 1. elokuuta – Ivor Bueb, brittiläinen kilpa-autoilija (s. 1923)[17][18]
- 7. elokuuta – Armas Launis, suomalainen säveltäjä (s. 1884)
- 19. elokuuta – Jacob Epstein, yhdysvaltalais-brittiläinen kuvanveistäjä (s. 1880)
- 31. elokuuta – Kristian Biong, norjalainen arkkitehti (s. 1870)
- 31. elokuuta – Kaisu-Mirjami Rydberg, suomalainen toimittaja, kirjailija ja vasemmistopoliitikko (s. 1905)
- 6. syyskuuta – Kay Kendall, brittiläinen näyttelijä (s. 1926)
- 8. syyskuuta – Santeri Karilo, suomalainen näyttelijä (s. 1908)
- 12. syyskuuta – Emil Huunonen, suomalainen poliitikko (s. 1901)
- 27. syyskuuta – Gösta Nordenswan, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1886)
- 28. syyskuuta – Rudolf Caracciola, saksalainen kilpa-autoilija (s. 1901)[19][20]
lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. lokakuuta – Helvi Juvonen, suomalainen runoilija (s. 1919)
- 7. lokakuuta – Mario Lanza, amerikanitalialainen tenori ja näyttelijä (s. 1921)
- 9. lokakuuta – Alexander Saxelin, suomalainen balettimestari (s. 1899)
- 14. lokakuuta – Errol Flynn, australialainen näyttelijä (Robin Hoodin seikkailut) (s. 1909)
- 16. lokakuuta – George Marshall, vuoden 1953 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kenraali, ulko- ja puolustusministeri (Marshall-apu) (s. 1880)
- 23. lokakuuta – Gerda Lundequist, ruotsalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1871)
- 24. lokakuuta – Antti Parviala, Valion toinen johtaja 1910–1945 (s. 1876)
- 28. lokakuuta – Camilo Cienfuegos, kuubalainen vallankumouksellinen (s. 1932)
- 5. marraskuuta – Gunnar Castrén, suomalainen professori ja kirjallisuudentutkija (s. 1878)
- 8. marraskuuta – Otto Väinö Vartiovaara, suomalainen arkkitehti (s. 1878)
- 10. marraskuuta – Felix Jacoby, saksalainen antiikintutkija ja filologi (s. 1876)
- 15. marraskuuta – Charles Thomson Rees Wilson, vuoden 1927 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut skotlantilainen fyysikko ja meteorologi (s. 1869)
- 17. marraskuuta – Sakari Haara, suomalainen diplomi-insinööri ja kirjailija (s. 1920)
- 17. marraskuuta – Heitor Villa-Lobos, brasilialainen säveltäjä (s. 1887)
- 20. marraskuuta – Alfonso López Pumarejo, Kolumbian presidentti 1934–1938 ja 1942–1945 (s. 1886)
- 20. marraskuuta – Sylvia Lopez, ranskalainen elokuvanäyttelijä (s. 1933)
- 21. marraskuuta – Maximilian Adalbert Baer (”Max Baer”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaansarjan maailmanmestari) (s. 1909)
- 21. marraskuuta – Olav Meisdalshagen, norjalainen poliitikko (s. 1903)
- 22. marraskuuta – Juhani Pohjanmies, suomalainen säveltäjä, urkuri ja soitinrakentaja (s. 1893)
- 25. marraskuuta – Gérard Philipe, ranskalainen näyttelijä (s. 1922)
- 26. marraskuuta – Albert Ketèlbey, englantilainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1875)
- 30. marraskuuta – Esther Hjelt-Cajanus, suomalainen taidemaalari, kirjailija ja kuvittaja (s. 1879)
- 5. joulukuuta – Percival Davson, brittiläinen miekkailija ja tennispelaaja (s. 1877)
- 7. joulukuuta – Lauri Helenius, suomalainen diplomi-insinööri ja yritysjohtaja (s. 1887)
- 7. joulukuuta – Sverre Støstad, norjalainen poliitikko (s. 1887)
- 12. joulukuuta – Olavi Renkonen, suomalainen hyönteistutkija ja yliopettaja (s. 1907)
- 19. joulukuuta – Emil Henriksson, suomalainen hienomekaanikko ja Abloy-lukon keksijä (s. 1886)
- 23. joulukuuta – Edward Wood Halifax, englantilainen poliitikko, ministeri ja diplomaatti, Intian varakuningas 1926–1931 (s. 1881)
- 24. joulukuuta – Edmund Goulding, brittiläinen elokuvaohjaaja (s. 1891)
- 28. joulukuuta – Ante Pavelić, kroatialaisen Ustaša-liikkeen johtaja (s. 1889)
- 31. joulukuuta – Gabriel Nikander, suomalainen sivistyshistorian ja kansanelämän tutkimuksen professori (s. 1884)
Nobelin palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nobelin fysiikanpalkinto: Emilio Segrè ja Owen Chamberlain
- Nobelin kemianpalkinto: Jaroslav Heyrovský
- Nobelin lääketieteen palkinto: Severo Ochoa ja Arthur Kornberg
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Salvatore Quasimodo
- Nobelin rauhanpalkinto: Philip Noel-Baker
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1959 Cannes Events. Eurovision.tv. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Helsingin hiippakunnan toiminta alkaa tänään; Piispa Martti Simojoki kirjoittaa paimenkirjettä. Helsingin Sanomat, Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio.
- ↑ CNN Specials Cold war: Moscow kitchen debate. (englanniksi)
- ↑ Soundi.fi Levyarvostelu: Miles Davis – Kind of Blue: 50th Anniversary Colletor’s Edition Soundi.fi. Viitattu 22.5.2011.
- ↑ Fifty years since Nikita Khrushchev's first visit to the United States. RIA Novosti. 14.9.2009. Arkistoitu 4.11.2011. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Maapadon murtuminen aiheutti katastrofin voimalaitoksella. Helsingin Sanomat, 30.9.1959, s. 20. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille). Viitattu 16.6.2020.
- ↑ Kautta Teutateksen: Asterix täyttää 50 vuotta! Uutiset - Viihde. 29.10.2009. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 30.10.2009. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Alarcón, Julio Martín: Bienvenido, Mister Eisenhower: el protocolo de las banalidades El Mundo. 8.7.2016. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Mike Hawthorn Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Mike Hawthorn - Great Britain ESPN. Arkistoitu 14.7.2017. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Jerry Unser Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Jerry Unser - United States ESPN. Arkistoitu 28.9.2018. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Leslie Johnson Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Leslie Johnson - Great Britain ESPN. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Jean Behra Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Jean Behra - France ESPN. Arkistoitu 4.4.2016. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Ivor Bueb Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Ivor Bueb - Great Britain ESPN. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Loman, Petri: ”Rudolf Caracciola”, Formula 1 -legendat, s. 41–46. Alfamer, 2006. ISBN 952-472-052-3
- ↑ Rudolf Caracciola Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 28.9.2018. (englanniksi)
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1959.